Tiede-lehden päätoimittaja VTM Jukka Ruukin pitämässä blogissa Totta toistaiseksi käsitellään laajasti eri ajankohtaisia aiheita. Blogin tavoitteena vaikuttaisi olevan lukijoiden viihdyttäminen sekä populaarinen kirjoittaminen tieteestä. Tämä onkin Ruukin erikoisalaa: hän on esimerkiksi luennoinut uutismaisemman ja ytimekkäämmän tutkimuksia koskevan tiedottamisen puolesta. Niin ikään Ruukin Suomi käpertyi jo 2005 -blogiteksti myy asiansa maallikoille otsikkoaan myöten.
Tekstissä käydään tiivistetysti ja havainnollistetusti läpi tutkimukseen perustuvaa tietoa suomalaisten arvoista ja niiden muutoksista. Lähteenä käytetyssä tutkimuksessa oli seurattu erityisesti Pyhtään kunnan asukkaiden arvoja. Sen mukaan suomalaisten arvot ovat usean vuosikymmenen ajan muuttuneet yksilökeskeisimmiksi ja liberaalimmeiksi, mutta viime vuosina on havaittu lisääntyvää sisäänpäin kääntymistä ja käpertymistä. Lisäksi suomalaiset ovat kansainvälisesti vertailtaessa muita Pohjoismaita konservatiivisempia. Ruukin mukaan Punavuorelaisten hipsterien ja tavallisten maalaisten välille on syntynyt ammottava arvokuilu, eikä kaikkia suomalaisia yhdistäviä arvoja enää juurikaan ole. Ruukin tekstin tärkein pointti liittyy kuitenkin havaintoon suomalaisten sisäänpäin käpertymisestä: vaikeuksien keskellä se ei yleensä vahvista, vaan heikentää.
 |
| Kuvalähde |
Ruukin teksti on maallikolle helposti lähestyttävä. Sen kärjistetyn humoristiset mutta osuvat kielikuvat antavat lukijalle heti hyvän käsityksen siitä, mistä tekstissä puhutaan. Esimerkiksi mielikuvan suomalaisten arvojen polarisoitumisesta luovat puheet ihmisistä etelähelsinkiläisissä lattebaareissa ja maakuntien ABC-asemilla. Toisin kuin useissa perinteisessä tieteellisessä raportoinnissa, lauserakenteet ovat hyvin selkeitä, eikä tekstissä esiinny hankalia käsitteitä.
Koska vaikeita käsitteitä ei ole käytetty, ei lukijaa ole tarvinnut vaivata pitkillä käsitteiden määrittelyä koskevilla kappaleilla, vaan tekstissä mennään lukijan aikaa säästävällä tavalla suoraan asiaan. Tässä on tietenkin myös puolensa, jos kohdalle osuu kriittisempi lukija, joka vaatii kaikkialla täsmällisyyttä ja perusteellisuutta.
Vaikka teksti perustuukin tieteelliseen tutkimukseen tekstissä ei näy lähdeviitteitä, mikä on populaaritekstille tyypillistä. Lähdeviitteiden poissaolo keventää tekstiä huomattavasti, joka tekee lukemiskokemuksesta miellyttävämmän. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että Ruukki esittäisi tietoa omanaan vaan, hän selkeästi esittää sisältöä tutkimustietona.
Kaiken kaikkiaan Ruukin blogiteksti edustaa tieteellisen tutkimuksen populaaria raportointia, sillä se on lyhyt, havainnollinen ja kansantajuinen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti