Miten tutkia eläinten laskupäätä?
Tähän ja muihin ehkä tavallista oudompiin tutkimuskysymyksiin
vastataan Jani Kaaron blogissa Käsikopelolla.
Blogissa käydään läpi
tekstejä luonnontieteestä ja ihmisyyden kummallisuuksista usean
esimerkin kautta. Blogitekstit ovat kauttaaltaan helppolukuisia ja
kiinnittävät lukijan huomion raflaavilla ja kyseenalaisen
kuuloisilla otsikoilla, kuten Suuseksinsalaisuuksia, osa I ja osa II. Tekstien humoristinen
lähestymistapa olikin pääsyy sille, miksi valitsimme juuri tämän
blogin käsiteltäväksemme. Huumoria teksteistä löytyy otsikoiden
lisäksi tekstien loppukaneeteista, joista tulee ilmi kirjoittajan
omat mielipiteet aiheista.
Tekstin pääväite on tarkalleen, että rikollisuus korreloi lyijypitoisen bensiinin kanssa kahdenkymmenen vuoden viiveellä. Tekstissä perustellaan pääväitettä tarkasti ja siinä viitataankin kahteen eri tutkimukseen. Alussa tekstissä kerrotaan ”lyijyhypoteesin” syntyä sekä yleisiä tunnettuja faktoja lyijyn myrkyllisyydestä. Väitteen pääperusteluna pidetään vahvaa tilastollista korrelaatiota. Tilastotieteitä lukeneina pysyimme väitteelle hieman skeptisenä, vaikkakin aihe olikin hyvin kiinnostava.
Tekstissä omat mielipiteet olivat hyvin harvassa, vaan se oli pikemminkin helposti luettava referaatti BBC:n artikkelista. Aivan tekstin lopussa Kaaro kertoi olevansa väitettä vastaan, mikä tuntui hieman yllättävältä vahvojen pääväitteen perustelujen jälkeen. Toisaalta kirjoituksen otsikon lievä humoristisuus sekä kirjoitustyyli antoivat osviittaa myös kirjoittajan skeptisyydestä. Tekstin lopussa rikollisuuden kasvua Yhdysvalloissa perusteltiin presidentin puolueella, mistä löytyy perusteluja Kaaron aiemmin kirjoittamasta HS:n kolumnista.
Kaiken kaikkiaan blogi oli mielestämme erittäin hyvä. Kirjoituksissa oli sopivassa suhteessa tieteellisyyttä ja humoristista lähestymistapaa. Kirjoitustyyli oli helppolukuista ja mukaansatempaavaa saadakseen lukijan kiinnostumaan kirjoittajan muistakin teksteistä blogissa. Lopuksi voimme suositella blogia kaikille, jotka ovat kiinnostuneet luonnon kummallisuuksista, ja vaikka eivät olisikaan.
Vuonna
2015 vuoden tiedetoimittajaksi palkitun
Jani Kaaron blogi oli vuoden 2014 ajan aktiivinen Tiede-lehden
verkkosivuilla ja
tänä aikana hän julkaisi 47 tekstiä. Hänen bloginsa kuvauksessa
kerrotaan aiheiden olevan tiedemaailmasta ja sen liepeiltä, joten
kuvauksen perusteella voi kuvitella kohderyhmänkin olevan näistä
paikoista. Teksteihin enemmän perehtyessä varsinaista kohderyhmää
ei varmaan kuitenkaan ole, sillä hyvin harvat tekstit vaativat
enempää tieteellistä tuntemusta lukijalta kuin tieteelliset
tekstit samoista aihepiireistä vaativat, näin ollen saavuttaen
varmasti suuresti vaihtelevan lukijakunnan yli parikymppisiä
ihmisiä. Tekstien kohderyhmänä voidaan siis pitää kaikkia yli
lukioikäisiä, jotka ovat kiinnostuneet luonnontieteellisistä
kirjoituksista humoristisella lähestymistavalla.
Tarkemmin Kaaron
kirjoituksista tutustuimme tekstiin otsikolla: ”Onko murhaajalla bensaa suonissaan?”
Tekstin otsikko sekä
varsinkin ensimmäinen lause herättivät mielenkiinnon nopeasti.
Kirjoituksessa
kerrotaan kahdesta
tutkimuksesta, joissa on selvitetty lyijypitoisen bensiinin
korrelaatiota rikollisuustilastoihin.
Lähteenä tähän tekstiin oli käytetty BBC:n artikkelia melko suoraan, mutta tekstiä oli muokattu helpommin
lähestyttäväksi ja tiiviimmäksi.
Johtuuko tämäkin pidätyskuva lyijypitoisesta bensiinistä?
Tekstin pääväite on tarkalleen, että rikollisuus korreloi lyijypitoisen bensiinin kanssa kahdenkymmenen vuoden viiveellä. Tekstissä perustellaan pääväitettä tarkasti ja siinä viitataankin kahteen eri tutkimukseen. Alussa tekstissä kerrotaan ”lyijyhypoteesin” syntyä sekä yleisiä tunnettuja faktoja lyijyn myrkyllisyydestä. Väitteen pääperusteluna pidetään vahvaa tilastollista korrelaatiota. Tilastotieteitä lukeneina pysyimme väitteelle hieman skeptisenä, vaikkakin aihe olikin hyvin kiinnostava.
Tekstissä omat mielipiteet olivat hyvin harvassa, vaan se oli pikemminkin helposti luettava referaatti BBC:n artikkelista. Aivan tekstin lopussa Kaaro kertoi olevansa väitettä vastaan, mikä tuntui hieman yllättävältä vahvojen pääväitteen perustelujen jälkeen. Toisaalta kirjoituksen otsikon lievä humoristisuus sekä kirjoitustyyli antoivat osviittaa myös kirjoittajan skeptisyydestä. Tekstin lopussa rikollisuuden kasvua Yhdysvalloissa perusteltiin presidentin puolueella, mistä löytyy perusteluja Kaaron aiemmin kirjoittamasta HS:n kolumnista.
Kaiken kaikkiaan blogi oli mielestämme erittäin hyvä. Kirjoituksissa oli sopivassa suhteessa tieteellisyyttä ja humoristista lähestymistapaa. Kirjoitustyyli oli helppolukuista ja mukaansatempaavaa saadakseen lukijan kiinnostumaan kirjoittajan muistakin teksteistä blogissa. Lopuksi voimme suositella blogia kaikille, jotka ovat kiinnostuneet luonnon kummallisuuksista, ja vaikka eivät olisikaan.

Olipas hauska ja mukaansatempaava kirjoitus! Valitsemanne blogi kuulostaa mielenkiintoiselta. On todella yllättävää pohtia, että lyijypitoisella bensiinillä olisi yhteyttä rikollisuuteen.
VastaaPoistaKokonaisuudessaan kirjoitustanne oli helppo lukea ja tekstissä oli johdonmukainen rakenne. Valitsemanne kuva elävöittää tekstiä ja sen alla oleva kuvateksti liittää hauskasti kuvan postaukseenne. :)
- Selina
Mielenkiintoinen aihe! Olette hyvin esitelleet valitsemanni blogitekstin ja omaa pohdintaa olette myös osanneet tuoda esille tekstissänne. Alkuperäiselle blogitekstille olette osanneet antaa mielestäni hyvää ja rakentavaa kritiikkiä, mutta entä viitteet kirjoittajan mainitsemiin tutkimuksiin lyijyhypoteesista?
VastaaPoistaSiirrettäessä tekstiä koneelta bloggeriin hyperlinkit menettivät tunnistettavan sinisen värinsä, mutta linkit kuitenkin ovat vielä tekstissä. Kohta 'BBC:n artikkelia' on siis linkki
Poista-Elias
Mukava ja ytimekäs teksti! Mielenkiintoiselta vaikuttavan blogin olitte valinneet. Itse olisin kaivannut hieman enemmän omaa mielipidettänne esimerkiksi juuri tähän kyseisen tekstin todenmukaisuuteen.
VastaaPoistaJB on tosin aina plussaa! :)
Kiva ja selkeä kirjoitus. Alkuperäisen blogin väite tuntuu aika absurdilta ja vaikuttaa siltä, että olette itsekin olleet aika kriittisiä kyseistä väittämää kohtaan. Yhtä kaikki, mielenkiintoinen teksti.
VastaaPoista-Antti