Koiran ja ihmisen välinen katse (Tiia & Satu)

Kaiken takana on loinen –blogi käsittelee biologiaa ja keskittyy erityisesti evoluutiobiologiaan.  Blogia julkaistaan tiede.fi sivustolla, joka on Sanoma Media Finland Oy:n alaisuudessa. Blogin kirjoittaja on Tuomas Aivelo, joka on ekologian ja evoluutiobiologian tutkija Helsingin yliopistosta. Ammattitaustalla on selkeä vaikutus blogiin ja Aivelon selvä kiinnostus käsiteltäviin aiheisiin tulee vahvasti esille. Se on tyyliltään tieteellinen, mutta silti lukijalle helposti lähestyttävä ja selkeä. Kirjoituksissaan hän lähestyy aihettaan luonnontieteelliseltä kannalta ja pyrkii niissä objektiiviseen ja opettavaan ulkoasuun. Kohderyhmäksi voisi siten kuvitella aiheesta kiinnostuneet iästä riippumatta. Blogin kiinnostavuutta lisää se, että siinä käsitellään biologiaa laidasta laitaan ja otetaan kantaa moniin ajankohtaisiin aiheisiin sekä esitellään erilaisia alalla tehtyjä tutkimuksia. Osa kirjoituksista käsittelee biologiaa yhteiskunnallisella ja yleisellä tasolla kuten esimerkiksi teksti, joka ottaa kantaa lukion luonnontieteen opetukseen. Jotkut kirjoitukset sen sijaan keskittyvät johonkin tiettyyn käsitteeseen tai aihepiiriin.

Tarkempaan tarkasteluun valitsimme  “Koira tietää mitä näet” -tekstin,  joka käsittelee ihmisen silmän, etenkin selkeän pupillin erottumisen, kehityksen mahdollisia syitä ja suhdetta koiran ja ihmisen yhteiseloon ihmisen historiassa. Päädyimme valitsemaan tämän kirjoituksen, koska sen aihe vaikutti erityisen mielenkiintoiselta. Ajatuksena se, kuinka syvälle ihmisen ja koiran välinen suhde voi yltää, kiehtoi ja oli meille täysin uusi.

Aivelo avaa kirjoituksessaan, kuinka poikkeuksellinen ihmisen silmän valkoinen tausta on verrattuna muihin eläinkuntiin. Syiksi hän luettelee liudan sosiaalisia etuja, mutta samalla erottuvasta silmämunasta on ollut haittansa luonnossa selviytymiselle. Mielenkiintoista on, kuinka näinkin mitättömäksi kuviteltu piirre on voinut vaikuttaa meidän kehitykseen.. Koskaan ei ole tullut ajatelleeksi, mihin muuhun katseemme on vaikuttanut ja kuinka paljon. Siksi on kiehtovaa, kuinka Aivelo kirjoituksessaan keskittyy koiran ja ihmisen välisen suhteen tarkasteluun katseen perusteella. Hän havainnoi, että koira on ollut pitkäaikainen kumppani ihmiselle ja tämän vuoksi “symbioottinen” suhde on vaikuttanut molempien ominaisuuksiin. Koira muun muassa tarkkailee sekä seuraa ihmisen katsetta ja kiintymyksen tunne kasvaa molemmilla katsekontaktista. Ihmiset kiinnittävät huomiota myös koiran katseeseen, ja tämän on havaittu vaikuttavan koiran jalostukseen.

Kirjoituksessa myös spekuloidaan, kuinka ihmisen ja koiran yhteisevoluutio on muulla tavoin vaikuttanut ihmislajin kehitykseen ja menestymiseen. Onko koira antanut nykyihmiselle edun kilpailussa muita ihmislajeja vastaan? Oheen Aivelo liittää viitteitä tutkimuksiin ja artikkeleihin, joista hän on blogikirjoituksensa taustatiedon kerännyt. Kirjoitussa Aivelo kuvaa monimutkaista aihetta helposti ymmärrettävällä ja kiinnostavalla tavalla sekä tekee hyviä oivalluksia faktojen pohjalta.