Blogiteksti lähitarkastelussa - “Älä osta Alexandrian rahastoja!” (Joonatan L. & Kristiina H, Helin ryhmä)
Tässä tekstissä pyrimme
analysoimaan blogitekstin tieteellisyyttä ja kirjoittajan argumentaatiota sekä
tuomaan esille muita mielenkiintoisia havaintoja tekstistä. Tarkastelemme myös
lähemmin yksittäistä blogia (”Älä osta Alexandrian rahstoja!”). Blogin aiheena
ovat kauppakorkeakoulun opinnot, ja sen nimenä toimii yksinkertaisesti
“Kauppakorkeakoulu”. Kylteri, blogin kirjoittaja, on tuleva ekonomi. Hän
kirjoittaa pääasiassa opiskelustaan, keskittyen ohella myös talouselämään ja
politiikkaan. Tavoitteeksi voisi ajatella omien ajatusten ja kokemusten jaon. Kirjoittajan
kohderyhmä on muut taloudesta kiinnostuneet nuoret opiskelijat jotka ovat
samassa elämäntilanteessa.
Blogista
kiinnostavan tekee sen monipuolisuus. Kirjoittajan blogitekstit käsittelevät
talouteen liittyviä aiheita kuten, opintotuki, sijoittaminen, pankkikriisit,
inflaatio, rahoituskriisi jne. Tämän lisäksi blogista löytyy monia muitakin
myös yhteiskunnallisesti merkittäviä aiheita politiikan saralla. Vaikka
blogitekstit ovat talouden saralla mielenkiintoisia ja yhteiskuntaa
koskettavia, niissä ei tapahdu juurikaan keskustelua. Tämä voi johtua siitä,
että lukijat kokevat blogitekstien aiheet kuiviksi tai he eivät koe niitä tarpeeksi
ajatusta herättäviksi. On myös mahdollista, että potentiaaliset lukijat joita
kiinnostaa talous, eivät koe nuoren kylterin tekstejä tarpeeksi asiantunteviksi
ja hakeutuvat muiden tieteellisempien tekstien pariin. Merkittävä havainto minkä
teimme oli se, että useimmat blogitekstit, joita luimme eivät kannustaneet
keskusteluun bloggaajan ja lukijan välillä. Tämä on erityisen tärkeää, jos blogissa
halutaan luoda keskustelevaa ilmapiiriä.
Blogissa ei juurikaan kerrota uusista
tutkimuksista, sillä se perustuu pääosin kirjoittajan omiin mielipiteisiin.
Myöskään lähteitä ei juurikaan ole esillä. Kirjoittaja ei todennäköisesti koe
tarpeelliseksi perustella mielipiteidensä pohjalle rakennettua tekstiä.
Päiväkirjamaisessa blogissa harvoin koetaan tarpeelliseksi lähteiden esille
tuominen, jotta lukija pääsisi itse tarkistamaan tiedon paikkansapitävyyden.
Kirjoittajan tyyli vaihtelee teksteittäin.
Yleisin tuntuu olevan kuitenkin mielipidekirjoitukseen viittaava tyyli. Osassa
teksteistä on kuitenkin selkeästi hyödynnetty päiväkirjamaista tyyliä (ks.
“Asunnon metsästäjän mietelmiä” eli uusin blogiteksti). Päiväkirjamaiset tekstit
pohjautuvat kirjoittajan omiin kokemuksiin. Tekstissä “Asunnon metsästäjän
mietelmiä” esiintyy paljon väitteitä, jotka lukija pystyy helposti
kategorisoimaan mielipiteiksi.
Osalla teksteistä tuntuu olevan tieteellistä
pohjaa. Etenkin taloutta ja politiikkaa käsittelevät tekstit on kirjoitettu
todennäköisesti yliopiston sekä muiden ns. valtavirtalähteiden kautta
hankittujen tietojen pohjalle. Tätä on kuitenkin vaikea todistaa, sillä
harvoissa teksteissä on mainittu lähteitä tai ylipäätään mitään työkalua, millä
lukija voisi vaivattomasti tarkistaa esitettyjen tietojen paikkansapitävyyden.
Näin ollen teksteissä esitettyjen näkökantojen tulkitseminen henkilökohtaisiksi
mielipiteiksi on todennäköisesti kannattavampaa, ja lähempänä totuutta.
(https://pixabay.com)
Valitsemamme
blogitekstin teema on sijoittaminen. Keskeisenä väitteenä esille tulee se,
millä keinoin sijoittamisesta kiinnostunut voi sijoittaa rahansa hyötymällä
siitä mahdollisimman paljon. Kirjoittaja pyrkii ohjaamaan sijoittajaa toimimaan
tietyllä tavalla lähinnä jakamalla tarkoin pohjustettuja mielipiteitään
oikeanlaiseen sijoittamiseen.
Teksti
on tarkkaan mietittyjen väliotsikoiden avulla jäsennelty ja pelkästään niistä
saa kirjoittajan kannan selkeästi esille. Kirjoittaja tuo esille väitteen,
jonka mukaan asiantuntematonta sijoittajaa on mahdollista ohjata vaivattomasti
haluttuihin suuntiin kolmannen osapuolen toimesta. Kirjoittaja antaa kuitenkin
ohjeita tämän välttämiseksi perustellen väitteensä eri tavoin, ja lopettaa
tekstinsä tarjoamalla oman ratkaisunsa sijoittamiseen liittyen.
Kirjoittajan
käyttämä argumentointi voidaan kategorisoida helposti lähinnä mielipiteiden
alle, sillä kirjoittaja perustelee näkökantansa nimeämättä kuitenkaan suoraa
lähdettä tiedoilleen. Näin ollen lähteitä esiintyy rajatusti, eikä niitä
mainita suoraan. Lukijan täytyy olla valmis etsimään tekstin väitteitä
pohjustavia tietoja itse, mikäli haluaa tarkistaa kirjoittajan esittämien
tietojen paikkansapitävyyden. Tekstissä esiintyy monia suoria väitteitä sekä
sijoittamiseen että sen eri osapuoliin liittyen. Siinä kuitenkin nimetään
konkreettisesti vain yksi osapuoli, Alexandrian rahastot. Jo otsikko kertoo
suorasanaisesti, mitä kirjoittaja on mieltä tekstin ainoasta nimetystä
osapuolesta.
Vähällä
tarkastelulla huomaa, että teksti on rakennettu selkeäksi kokonaisuudeksi ja
jakautuu kolmeen osaan väliotsikoiden avulla. Myöskin vähäinen määrä lähteitä
on sulautettu osaksi tekstiä. Kirjoittaja käyttää avuksi paljon aihekohtaista
terminologiaa sekä aiheen esittelyyn että näkökantojensa tukemiseen.
Esimerkiksi ensimmäisessä kappaleessa mainittu moderni portfolioteoria
(Harry Markowitz, 1950) on laaja ja kattavasti käsitelty termi, mikä antaa
lukijalle tukevan pohjan kirjoittajan näkökannasta.
Toisen
väliotsikon alla perustellaan aikaisempia näkökantoja uudella
argumentaatiokeinolla; matemaattisesti. Kirjoittaja esittää laskelman, mikä tuo
konkreettisesti esille edellisten näkökantojen seuraamisen kannattavuuden.
Lähteitä on edelleen niukasti, mikä jättää lukijan nojaamaan lähinnä omaan
lähdekriittisyyteensä. Kolmannessa kappaleessa kirjoittaja esittää oman
ratkaisunsa omakohtaisten kokemustensa kautta. Kirjoittaja kertoo lukijalle
kuitenkin syyn siihen, miksi on päätynyt juuri esittämäänsä ratkaisuun.
(http://www.sbi-e.com/2016/09/17/drip-investing/)
”Älä
osta Alexandrian rahastoja!” blogitekstiä oli mielenkiintoista lukea ja se
antoi hyvän kuvan sijoittamisen perusperiaatteista. Teksti on erittäin
päiväkirjamaista ja lukijana tuntuu, että tekstin sisältö on kirjoittajan
tunnilla oppimaa asiaa. Tämän takia blogia on ehkä vaikea kommentoida, koska se
ei sisällä mahdollisia avoimia kysymyksiä tai jätä tulkinnan varaa väitteille.
Kirjoittaja argumentoi useimmat väitteensä kokemuksiensa kautta. Tekstiä on
kuitenkin vaikea kommentoida jos lukijalla ei itsellään ole vastaavanlaista
kokemusta asiasta.
Tekstistä
huomaa monia hyvän verkkotekstin piirteitä, sillä esimerkiksi selkeä rakenne
tulee ilmi jo tekstiä silmäillessä. Tekstin lyhyys ja ytimekkyys eivät
kuitenkaan ole luotu sisällön kustannuksella, sillä kirjoittaja pitää
omaperäisen kirjoitustyylinsä läsnä tekstin läpi. Selkeä lauserakenne ja
jäsennellyt kappaleet muodostavat tekstistä yhtenäisen kokonaisuuden. Ne
antavat samalla vaikutelman viimeistellystä tekstistä. Argumenttien tyyli
vaihtelee kappaleittain matemaattisesta laskemasta omakohtaiseen kokemukseen,
häiritsemättä kuitenkaan tekstin yhtenäisyyttä. Tämän myötä huomataan, että
verkkotekstin ja tieteellisen tekstin hyviä piirteitä on mahdollista yhdistää
monipuolisesti.
Käytetty aineisto:
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti