Unohdammeko narsistin ihmisyyden? (Josefina, Bettina ja Elina, Ellinooran ryhmä)

 (http://psyjuridica.com/blogi/)

Perhetragedioita, seksuaalista väkivaltaa ja oikeusprosessin pyörteitä. Mitä mahtaa ajatella massamurhaaja tai terroristi ennen kohtalokasta tekoaan? Voisiko narsismi olla myös vahvuus tai positiivinen asia? Muun muassa näitä aiheita käsittelee valitsemamme psykologi- ja lakiasiaintoimisto PsyJuridica Oy:n blogi. Psyjuridica on perheyritys, joka tarjoaa psykologi- ja lakipalveluita sekä yrityksille että yksityisille henkilöille.

Blogissa käsitellään monipuolisesti oikeuspsykologiaan ja oikeusprosessiin liittyviä aiheita. Vaikka postaukset ovat toisistaan melko irrallisia ja käsittelevät laajasti erilaisia ajankohtaisia asioita, pääpaino pysyy kuitenkin oikeuspsykologisessa ja oikeudellisessa näkökulmassa. Aiheet linkittyvät myös arkielämän ilmiöihin ja erityisesti perhesuhteita käsitellään runsaasti. Blogin aiheita pidetään yleisesti melko arkoina ja usein tabuina, ja kyseiset aihealueet herättävät paljon tunteita ihmisissä. Vaikka postausten aiheet itsessään ovat usein jopa provosoivia, niitä käsitellään kuitenkin neutraalisti. Tämä kertoo asiantuntijuudesta ja kirjoituksissa onkin huomattavissa psykologin ammatin näkökulma. Blogi on siis tyyliltään tieteellinen ja asioita käsitellään sellaisina kuin ne ovat, ketään varsinaisesti syyllistämättä.

Blogia kirjoittaa useampi kirjoittaja. Eniten äänessä on Helinä Häkkänen-Nyholm, joka on myös Psyjuridican toimitusjohtaja, perustajaosakas ja psykologian osaston vetäjä. Hän on koulutukseltaan oikeuspsykologian dosentti, kriminaalipsykologian dosentti, erityistason psykoterapeutti ja seksuaalineuvoja. Hänen lisäkseen muutamia tekstejä on kirjoittanut Jan-Olof Nyholm, joka on toinen perustajaosakkaista ja puolestaan lakiosaston vetäjä. Lisäksi blogissa kirjoittaa ajoittain myös seksuaali- ja psykoterapeutti Maaret Kallio.

Blogin kohderyhmänä voidaan pitää asiasta kiinnostuneita, kuten psykologian ja oikeustieteen opiskelijoita. Blogi saattaa kiinnostaa myös heitä, joita kyseinen aihepiiri konkreettisesti koskettaa, esimerkiksi oikeusprosessin keskellä olevia perheitä. Kommenttien perusteella voisi mahdollisesti päätellä monen blogin lukijan olevan alan ammattilaisia, sillä kommenteissa on havaittavissa keskustelua asiantuntijoiden välillä. Kuitenkin hyvin suuri osa postauksista käsittelee aiheita, joihin tavallinenkin ihminen voi samaistua.

Valitsimme lähempään tarkasteluun Häkkänen-Nyholmin kirjoituksen Narsismista voi olla myös hyötyä työelämässä (julkaistu 06/2016), jossa hän pohtii narsismin vaikutuksia työelämässä ja johtajuudessa. Valitsimme postauksen sen mielenkiintoisen aiheen ja näkökulman vuoksi. Narsismi herättää yleensä ihmisissä ainoastaan negatiivisia tunteita ja narsistinen ihminen nähdään helposti vain narsististen piirteidensä kautta. Heti kirjoituksensa alussa Häkkänen-Nyholm kritisoi mediaa siitä, että lehdet ottavat huomioon vain narsismin negatiiviset puolet huolimatta tutkimuksista, joissa narsismista on löydetty myös hyviä puolia. Narsismi onkin ollut paljon esillä Suomen mediassa ja linkittynyt erityisesti työelämään ja johtajuuteen. Häkkänen-Nyholm näyttää ymmärtävän tällaisen toiminnan niin, että yhteiskunnassa ja mediassa halutaan ikään kuin pitää yllä ja jopa lietsoa vain kielteistä kuvaa narsismista. 

Häkkänen-Nyholm käsittelee narsismia ainoastaan työelämän näkökulmasta. Muiden näkökulmien sivuuttaminen on varmasti ollut tietoinen valinta. Hän kritisoi yleistä keskustelua narsismista Suomessa ja myös sitä, kuinka narsismista on tullut liian yleinen työelämään liittyvä kysymys. Narsistiksi voidaan leimata lähes kuka tahansa, joka toimii itsekkäästi ja omia etujaan tavoitellen - tai myös se menestyvä tyyppi, joka ottaa mielellään johtajan aseman työelämässä. Häkkänen-Nyholmin mielestä narsismiin viitataan liian herkästi, vaikka kyseessä onkin harvinainen persoonallisuushäiriö. Yleensä narsismi ajatellaan myös hyvin mustavalkoisesti, mutta voisiko narsismista olla myös jotain hyötyä? Ehkä narsistinen johtaja ei olekaan automaattisesti huono johtaja, sillä näyttöä on Häkkänen-Nyholmin mukaan saatu muun muassa narsistisuuden positiivisesta vaikutuksesta työryhmän luovuuteen. Kirjoittaja tuokin postauksessaan esille toisen, jopa vastakkaisen näkemyksen narsismiin. Vaikka narsistit voivatkin aiheuttaa pahaa ympärillään oleville ihmisille, ehkä myös heitä tulisi yrittää ymmärtää leimaamisen ja yksiselitteisen tuomitsemisen sijaan.

PsyJuridica päivittää blogiaan muutaman kerran kuukaudessa. Se sopii luettavaksi silloin tällöin, tai kun on ollut jokin merkittävä oikeudellis-psykologinen tapahtuma. Blogin aiheet todellakin koskettavat: esimerkiksi vähän aikaa sitten julkaistiin postaus isistä, jotka joutuvat viettämään isänpäivää ilman lapsiaan. Postaukset antavat myös paljon lisää tietoa ja uudenlaista näkökulmaa. Ymmärrettävä ja mielenkiintoa herättävä kirjoitustyyli avaa monimutkaisina pidetyt oikeudelliset kuviot myös tavalliselle kuluttajalle. Ehkä blogin tarkoitus onkin avata näitä prosesseja lukijoille ja herätellä heitä ajattelemaan asioita uudella tavalla. Näiltä osin blogi saavuttaa tavoitteensa mitä mainioimmin ja saa lukijan pysähtymään asioiden äärelle.