Blogitehtävä 'Tervettä skeptisyyttä' (Ryhmä Niko & Arto)

Tervettä skeptisyyttä terveysalan väitteisiin

(Ryhmä Niko & Arto)

Tausta ja tekijä

Blogia Tervettä skeptisyyttä pitää Pauli Ohukainen. Hänellä on filosofian maisterin tutkinto biokemiasta ja väitellyt tohtoriksi sydänsairauksien perustutkimuksesta keväällä 2016. Häntä motivoi bloggaamiseen, omien sanojensa mukaan, uuden oppimisen halu, kirjoitustaidon kehittäminen ja ajanhallinta siitä näkökulmasta, että tietoa saisi kerättyä yhteen paikkaan kattavasti, eikä tarvitsisi lukea samoja juttuja vuodesta toiseen eri paikoista. Kohderyhmänä yleisesti terveysaiheista kiinnostuneet ja ehkä myös skeptisesti suhtautuvat ihmiset, jotka haluavat perusteluja väitteille. Kirjoittajan vahvinta osaamisaluetta on sydäntutkimus.

Yleisiä havaintoja

Blogin kirjoittajalla on tavoitteena käsitellä asioita ’terveen skeptisesti’ eli pohtia tarkkaan, kuinka hyvin jutuissa on otettu tiedossa olevat asiat huomioon. Onko riittävä painoarvo annettu hyvin varmennetuille asioille suhteessa vähäisemmän näytön omaaviin asioihin. Muistetaan pitää mielessä, että mikään ei välttämättä ole täysin varmaa, ja ollaan valmiita huomaamaan, jos tulee omaa kantaa vastakkaisille väitteille jostain lisänäyttöä. Useinhan on vaikea luopua totuuksista, jotka ovat aiemman tiedon valossa näyttäneet täysin varmoilta.
Aiheet liittyvät yleensä tavalla tai toisella terveyteen. 

Tarinankerronta

Kirjoittaja käsittelee blogissaan ajankohtaisten terveystietoon liittyvien asioiden lisäksi yleisesti paljon skeptisyyteen liittyviä aiheita, kuten argumentointia ja mielipiteen muodostamista. Tähän liittyen otimme tarkasteluun narratiivisen argumentoinnin huomaamiseen ja käyttöön liittyvän tekstin ”Tarinanvoima”. Blogikirjoituksessa pureudutaan tieteellisten ja viihteellisten narratiivien eroon, sekä etenkin jälkimmäisen rakennuspalikkoihin.

Narratiivi on tarinamuotoista kerrontaa. Se on ihmisille luontaista ja usein erittäin tehokasta, jättäen lukijalleen tai kuulijalleen voimakkaan mielikuvan. Tieteessä narratiivinen kerronta jaetaan kerronnallisiin katsausartikkeleihin ja järjestelmälliseen kirjallisuuskatsaukseen, näistä jälkimmäisen ollen arvostetumpaa. Viihteellisessä kirjoittamisessa tarinan yksittäisten pointtien oikeellisuus on toisarvoista sen yhdenmukaisuuteen ja jatkuvuuteen verrattuna. ”Tässä piilee vaaran paikka: viihteellisten ja tieteellisten yksittäispisteiden yhdistely voi pahimmassa tapauksessa luoda hyvinkin mukaansatempaavan narratiivin mutta se ei pidä paikkaansa.”, Pauli kirjoittaa.

Aihe on mielestäni ajankohtainen, näiden eri kerrontamuotojen mennessä verkkokeskustelussa jatkuvasti sekaisin. Kirjoittaja käyttää esimerkkeinä itsellensä osoitettuja kommentteja, sekä viittaa muihin yleisesti voimakasta narratiivia käyttäviin argumentteihin, esimerkiksi ravitsemusasioihin liittyen. Kirjoittaja osoittaa lukijaa myös aikaisempaan tekstiinsä, jossa hän keskittyy aihetta hipovaan aiheeseen, varsinaisen tutkimusnäytön lukemiseen, syvemmin.

Teksti täyttää erinomaisesti laadukkaan verkkotekstin piirteet. Se pitää lukijansa kiinnostuneena, sekä on rakenteellisesti helppo seurata. Teksti pysyy myös erittäin tiukasti itse aiheessa, eikä rönsyile. Kirjoittaja on myös heti tekstinsä alkuun liittänyt linkin tekstin loppuosaan, jossa kärsimättömimmille lukijoille on summattu 1700-sanaisen tekstin pääkohdat. Kirjoittaja sanoo tekstinsä olevan melko kuivaa, mikä ehkä ajoittain pitääkin paikkaansa, mutta samalla tiedostaa tämän seikan välttämättömyyden tekstin oikeellisena pitämisen takia.