Tieteen verkossa

Turvallisuusblogi - turvallisesti (Salla Böök & Toni Hakala

http://blogit.iltalehti.fi/jarno-limnell/2016/04/27/isis-ja-yhdysvallat-vastakkain-digitaalisesti/

Iltalehdellä on blogeja aiheesta kuin aiheesta. Tutustuimme Yhteiskunta-blogiin, jota kirjoittaa Jarno Limnéll, kyberturvallisuuden professori Aalto-yliopistossa ja sotatieteiden tohtori. Blogi ei niinkään käsittele yhteiskuntaa yleisesti, vaan yhteiskunnallista turvallisuutta, erityisesti kyberturvallisuutta.

Postauksissa ei ole kuvia eikä videoita - ei minkäänlaista väriä. Teksti on mustaa valkoisella. Limnéllin ote on hyvin asiantunteva, ja keskittyy välittämään tietoa ja valistamaan ihmisiä turvallisuuden tilasta. Aiheet ovat ajankohtaisia, ja niitä tarkentavat Limnéllin omat kokemukset ongelmien parissa työskentelystä. Siihen nähden Limnéll tuo hyvin vähän omaa näkökulmaansa tai omia mielipiteitään esille. Ote on hyvin turvallinen: pohdinnat liikkuvat hyvin yleisellä tasolla, ehkä jotta lukijat pysyisivät perässä, mutta samaan aikaan tekstit ovat värittömiä ja harvoin herättävät keskustelua.

Valitsimme tarkempaan käsittelyyn Limnéllin blogikirjoituksen ”ISIS ja Yhdysvallat vastakkain - digitaalisesti”. Kirjoituksessaan Limnéll kertoo Yhdysvaltain kyberyksikölle annetusta käskystä toteuttaa ISISin vastainen hyökkäys digitaalisessa ympäristössä ja pohtii sen mahdollisia vaikutuksia tulevaisuudessa.

Limnellin kirjoitus maalaa verkon taistelukentäksi, jossa paha, ISIS, viljelee pahan siemeniä joita hyvä, Amerikan Yhdysvallat, on johtavana sotilasmahtina käynyt torjumaan. USA on tällä sodankäynnin saralla suunnannäyttäjä, jonka toimien seurauksia Limnéll puntaroi: pojat seuraavat isäänsä ja jatkossa verkkoympäristössä tapahtuvien toimenpiteiden suorittamisen kynnys madaltuu. Valitettavasti jo vuosikymmeniä vallinnut sotilasmahtien tasapaino voi tämän kehityksen myötä järkkyä, mikä on epätoivottavaa eritoten pienten valtioiden näkökulmasta.

Terrorismin vastainen kyberhyökkäys on toisaalta Limnéllin mukaan harjoitusta isompien tekijöiden varalta. Itäisten valtioiden, kuten Venäjän tai Kiinan, uhka on ilmeinen ja nykytoimet tuottavat arvokasta kokemusta tulevaa ajatellen. Välittömien vaikutusten lisäksi hyökkäyksen tuottamaan psykologiseen etuun uskotaan: vahvan aatteen yhdistämä terroristijärjestö on horjutettavissa ja saattaa jopa kääntyä itseään vastaan kyberhyökkäyksen aiheuttaman pelon ja epävarmuuden voimasta.

Limnéll pohtii myös kyberhyökkäysten mahdollisia haittoja oman puolen joukoille ja painottaa kyberturvallisuuden tärkeyttä nykymaailmassa. Suoraan asiaa ei sanota, mutta Suomen kyky puolustautua pahan suorittamaa hyökkäystä vastaan nousee tapetille. Mahdollista hyökkääjää tai sen motiivia ei käsitellä, mutta ajatuksena tuntuu olevan, että hyökkäykselle helposti altistuva päätyy helposti kohteeksi. Tämä ajatus paistaa taustalla kirjoituksen alusta loppuun. Oletettavasti Suomen hallituskin tuntee yhä enemmän painetta alentaa yksityisyydensuojaa terroristien ja mahdollisten vihollismaiden löytämiseksi Suomen verkkoympäristöstä.

Koska Suomi on tiiviisti kansainvälisen länsimaisen yhteisön puolella, on myös mahdollista että Suomi tulee avustamaan Natoa sen tulevaisuuden kybersodissa ISIS:iä vastaan, mikäli vain osaamista riittää. Sinänsä on hyvin mielenkiintoista kuvitella ISIS ja Suomi vastakkain, käytännössähän kybermaailma tekee hyökkäyksistä huomattavasti realistisempia uhkia kuin vanhassa kunnon terrorismissa. Nykyäänhän päähuolenaiheena Suomen terrorisminvastaisessa taistelussa näyttää olevan terroristien soluttautuminen Suomeen turvapaikanhakijoiden mukana.

Kuvan lähde: cyber risk & insurance forum

Tähän asti Suomi on mielellään keskittynyt YK:n alaiseen rauhanturvaamiseen, mutta kysymys kuuluu: nähdäänkö kybersota yhtä lailla sodankäyntinä kuin kineettisten aseiden käyttö? Limnéll kuvaa USA:n tähänastiset kybertoimet varsin pehmeinä: viestiyhteyksien katkaisua, epäluottamuksen levittämistä, “psykologista sodankäyntiä”. Näyttää kuitenkin siltä, että yhtä lailla kuin pommit ovat aiemmin osuneet terroristien lisäksi siinä sivussa myös siviileihin, on kyberhyökkäyksilläkin vaarannettu siviilien selviytyminen konfliktien runtelemissa kaupungeissa.

Kirjoituksessaan Limnéll luottaa sekä omaan asiantuntijuuteensa aiheesta että lukijan tietoon kybersodankäynnistä ja maailmanpoliittisista tekijöistä ja niiden motiiveista. Toimenpiteiden mahdollisia vaikutuksia käydään läpi, mutta itse toimenpiteet eivät kirjoituksesta aukea. Vastaavasti näiden hyökkäysten motiivien uskotaan olevan lukijalle itsestään selviä, ja olettamuksena on, että lukijan maailmankuva vastaa kirjoittajan maailmankuvaa. Limnéllin motiivi kirjoitukselle ei yllättäen heijasta varsinaista intohimoa aihetta kohtaan, vaan blogiteksti on kuin liukuhihnaprojekti aiheesta jo ennestään samaa mieltä olevalle yleisölle.