Ajankohtaista keskustelua sosiaali- ja terveysalalta (Emilia T.)

Maaliskuussa joukko terveystieteiden tohtoreita ja tohtoriopiskelijoita päätti yhdistää voimansa positiivisten muutosten puolesta perustamalla blogin, joka koostuu monipuolisesti sosiaali- ja terveysalaa käsittelevistä teksteistä. Terveyttä tieteestä -nimeä kantavan blogin tavoitteena on herättää keskustelua tieteen mahdollisuuksista terveyden ja hyvinvoinnin edistäjänä sekä rikkoa tieteen ja todellisuuden välille rakentunutta muuria. Kohderyhmä rakentuu pitkälti aikuisista, jotka ovat kiinnostuneita hyvinvoinnista ja yhteiskunnassa tapahtuvasta kehityksestä. Korkean yliopistollisen koulutustason lisäksi blogin kirjoittajien kerrotaan myös olevan taustoiltaan kivenkovia terveydenhuollon ammattilaisia sairaanhoitajista fysioterapeutteihin, mikä tekee blogista silmissäni erittäin mielenkiintoisen ja ennen kaikkea äärimmäisen asiantuntevan. Nämä henkilöt varmasti tietävät mistä puhuvat. Tai tässä tapauksessa kirjoittavat.

Lähempään tarkasteluun valitsin sairaanhoitajana ja Turun yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa vaikuttavan Laura-Maria Murtolan blogitekstin ”Hoitotyön strategialla on merkittävä rooli laadukkaiden terveyspalveluiden järjestämisessä”, joka on julkaistu 28.4.2014. Erittäin ajankohtaisessa ja ajatuksia herättävässä tekstissään Murtola ottaa kantaa työvoimapulaan, joka on ehtinyt piinata sosiaali- ja terveysalaa jo pidemmän aikaa. Kun enemmistö ylihoitajista on siirtymässä kymmenen vuoden sisällä eläkkeelle, nuoret sairaanhoitajat eivät tahdo pysyä ammatissaan, resurssit pienenevät pienenemistään eikä alan töihin kouluttautuminenkaan houkuta, on ongelmavyyhti kasvanut melkoisen suureksi. 

On selvää, että näiden muutosten myötä terveyspalvelujen taso on laskenut huomattavasti. Taloudellisten varojen nipistäminen ja työvoiman vähäisyys kaataa lisää paineita ja stressiä työntekijöiden niskaan aiheuttaen armotonta kiirettä ja sen myötä hoitajan ja asiakkaan välisen suhteen heikkenemistä. Niin kuin Murtolakin kirjoituksessaan toteaa, yhteiskunnassa on saatava aikaan merkittävä muutos. Sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmän kompastuskivet on kaivettava esiin, sillä nykyisellä menolla ei pitkälle pötkitä.

Hyvin rakennetussa, selkeästi kirjoitetussa ja loogisesti etenevässä blogitekstissään Murtola nostaa esiin myös hoitotyön johtajat ja heidän tärkeän tehtävänsä hoitotyön strategian toteuttamisessa ja sen onnistumisessa. Jokaisen organisaation johtoporras on vastuussa siitä, että työvoima on turvattu myös tulevina vuosina. Johtajan tulee huolehtia myös siitä, että kommunikaatio pelaa jokaisella organisaation tasolla riittävän hyvin ja työolot ovat moitteettomat. Murtola on aivan oikeassa todetessaan, että henkilöstöllä on tapana hakeutua vetovoimaisiin työpaikkoihin. Hyvien ja asianmukaisten työskentelyolosuhteiden merkitystä ei sovi koskaan aliarvioida.

Sosiaalialaan liittyvää ainetta opiskelevana minun on helppo yhtyä Murtolan tekstistä paistavaan huoleen siitä, miten suomalaiselle hyvinvointiyhteiskunnalle on lopulta oikein käymässä. Ilmeisesti tämä aihe on suuresti puhuttanut myös muita lukijoita, sillä kaikista blogissa julkaistuista kirjoituksista juuri tämä on herättänyt eniten keskustelua kommenttikentässä. Pystytäänkö uhkaavasti horjuvat yhteiskunnan rakenteet vielä paikkaamaan vai romahtavatko ne lopulta ryminällä alas?
Nykypäivän tietoyhteiskunnan kehitys on ajanut maan suureen muutostilaan, josta selviämiseksi meidän on kehitettävä täysin uudenlaisia ratkaisuja ja keinoja. Karu totuus on, että tällä hetkellä erityisesti sosiaali- ja terveysalalla työskentelevien ihmisten tilanne on tukala. Nykyisin alalla työskentelevät löytävätkin itsensä työssään entistä useammin niin sanotusti puun ja kuoren välistä. Miten hoitaa työnsä hyvin ja asiakkaista aidosti välittäen, kun tekemistä on liikaa ja paikasta toiseen on juostava pää kolmantena jalkana? 

Lähde: http://terveyttatieteesta.blogspot.fi/2014_04_01_archive.html
Kuva:  http://health-parameters.com/wp-content/uploads/2011/11/TooBusyToDoHealthy.jpg