On perjantai ja olet ravintolassa ystäviesi seurassa.
Tarjoilija tulee jo kolmatta kertaa kysymään, oletteko tehneet päätöksenne.
Katsot avuttomana ruokalistaa kymmenien vaihtoehtojen vilistessä silmissä, etkä
vieläkään osaa päättää voissa paistettujen etanoiden ja poronkäristyksen
välillä…
Kuulostaako tutulta?
Positiivisuuspsykologian maisteri Emilia Lahti pohtii hyvän
päätöksenteon piirteitä sekä valinnanvaikeuden syitä Positiivinen psykologia
-bloginsa kirjoituksessa Hyvän päätöksenteon 101. Hän esittää, että ympäristömme antaa meille viestin,
ettei mikään riitä. Elintason nousu, vaihtoehtojen loputon määrä sekä median
luoma kuva täydellisestä elämästä ovat luoneet saavuttamattoman illuusion, joka
särkyessään johtaa väistämättä tyytymättömyyteen.
Mielestämme yhteiskunnassa vallitsee näkemys, jonka mukaan
mitä enemmän omistaa, sitä parempi. Erilaiset sosiaalisen median kanavat myös mahdollistavat
itsensä vertaamisen muihin, jopa saavuttamattomiin kohteisiin kuten
Hollywood-tähtiin. Lisääntynyt vertailun mahdollisuus johtaa kateuteen, joka
puolestaan aiheuttaa tyytymättömyyttä omaan elämään.
Lahti pohtii kirjoituksessaan sitä, miksi käytämme niin
paljon aikaa jokaisen päätöksen tekemiseen, vaikka siitä usein seuraakin tyytymättömyyttä.
Hän perustelee ajankäyttöä sillä, että haluamme aina maksimoida päätöksestä
saadun hyödyn. Olemme hänen kanssaan samoilla linjoilla, kilpailuhenkisessä
yhteiskunnassa emme halua tyytyä vähempään kuin muut.
Miksi meidän sitten pitäisi aina olla parempia kuin muut?
Harva päätöksemme on täysin peruuttamaton tai ainutkertainen,
ja usein on mahdollista valita uudelleen. Varsinkaan yksinkertaisiin tai
vähäpätöisiin päätöksiin ei kannata käyttää liikaa energiaa. Päätökseen
käytettävän ajan tulisi olla järkevässä suhteessa päätöksen merkittävyyteen. Suuriin
päätöksiin, kuten opiskelupaikan valitsemiseen, onkin hyödyllistä käyttää
paljon aikaa, sillä kyse on koko loppuelämää koskevasta päätöksestä. Pienempien
päätösten, kuten ravintola-annoksen valitsemisen kohdalla, voisimme ottaa
rennommin. Kuten Lahtikin toteaa: ”Miten vietämme päivämme
vietämme elämämme.”
Eikä miten ajankohtanen! Tää osu kyl just nappiin. Itellähän on kanssa sellanen tilanne, että oon päättäny lukion ja amiksen välillä kolikon heitolla ja sen minkä yliopisto paikan otan vastaan tiesin heti. Mutta miten sit on mahdollista, että ko oot karkki hyllyllä ni ei vaan saa 15 minuuttiin valittua yhtään karkkipussia, joka olisi sopivan pieni (terveellisyys näkökulma) ja sisältäisi hyviä karkkeja. Tai se kun meet just vaatekauppaan ja löydät hyvän vaatteen ja sit katot muita vaatteita sen 2-3 tuntia ja lopulta otat sen mikä osu käteen ekana :DDD
VastaaPoistaAihe on loistava ja hyvin käsitelty. Tätä aikaa me elämme. Kunpa uskaltaisimme enemmän luottaa intuitioon, joka usein osoittaa meille parhaan vaihtoehdon. - Tuija K.
VastaaPoistaMielenkiintoinen aihe! Päätöksenteko varmasti usein perustuu turvallisuuden tunteen hakemiseen. Esimerkiksi juuri ravintolassa päätöksentekoa pitkittää usein vaikeus valita hyväksi koetun ja aivan uuden annoksen väliltä varsinkin, jos asioi tutussa ravintolassa. Olisihan kurjaa joutua maksamaan annoksesta, joka tuottaa pettymyksen. Joskus olisi kuitenkin hyvä elää hetkessä ja olla miettimättä seurauksia. Toki opiskelupaikan valinnassa tulee olla harkitseva ja tarkka, sillä kuten kirjoititte, ko. päätöksellä on merkitystä. Toisaalta arkisempiin ja vähäpätöisempiin asioihin ei tarvitsisi käyttää niin paljon päänvaivaa. Sitä paitsi yllättävästä päätöksestä voi seurata jotain hyvääkin! -Maiju
VastaaPoistaAloitus on mielenkiintoinen ja saa jatkamaan tekstinne lukemista. Aiheenne on mielenkiintoinen, teksti etenee sujuvasti arkisen esimerkin kautta asian tieteelliseen puoleen, syyn selittämiseen ja lopulta ratkaisun tarjoamiseen. Tätä lähestymistapaa päätöksentekoon voisi vaikka yrittää kokeilla oikeasti! :)
VastaaPoista-Sanna
Mielenkiintoinen aihe. Päätökset ovat helpompia ja pitkällä tähtäimellä valinnat parempia jos opettelee välttämään mainostettuja tuotteita. Mainokset muokkaavat mielikuvaamme asioista, joten useimmat mainokset sisältävät valheen tai vähintäänkin vihjauksen. Siten mainokset ovat lähtökohtaisesti epärehellisiä. Sellaista tietoa ei tule käyttää päätöksenteossa.
VastaaPoistaAjankohtainen aihe ja mielenkiintoinen lähestymistapa! Varmasti moni tunnistaa itsensä ainakin satunnaisesti jahkailijaksi, ja on mielenkiintoista lukea syitä tähän käyttäytymistapaan.On myös jopa jollain tavalla lohduttavaa huomata, että päätöksenteon vaikeus on yleisempi ilmiö nyky-yhteiskunnassa. Kunpa sitä itsekin osaisi järkevästi priorisoida tärkeät ja vähemmän tärkeät päätökset ja suhteuttaa näihin liittyvän ajankäytön fiksusti.
VastaaPoista-Tanja
Teksti herätti ajatuksia ja sai pohtimaan asioita. Päätöksiä tehdessä pitäisi oikestikin pohtia päätöksen ja sen seurausten merkitystä ja käyttää aikaa sen mukaisesti.
VastaaPoistaJohtuuko päätöksenteon vaikeus todella siitä ettemme halua tyytyä vähempään kuin muut? Ainakin itse haluaa esimerkiksi ostopäätöstä tehdessä maksimoida vain käytetyn rahan ja saadun hyödyn suhteen eikä sinällään mieti muita ihmisiä tai pohjaa päätöstä siihen mitä muilla on.
Ajatuksia herätti myös väite siitä, että kateutta herättää lisääntynyt vertailun mahdollisuus. Voisiko pikemminkin olla, että kateutta aiheuttaa yhteiskunnan muutos. Aiemmin rikas pystyi olemaan vain jos oli syntynyt tiettyyn asemaan tai omasi vision tai ainutlaatuisia kykyjä. Nykyään esimerkiksi koulutuksella, reality- tai kykyohjelmiin osallistumalla tai pelkällä persoonalla voi saavuttaa korkean sosioekonomisen aseman.