Psykologiliiton sivuilta löytyvässä Psyko –blogissa
psykologian lisensiaatti Vesa Nevalainen esittelee psykologian ajankohtaisia
ilmiöitä ja haastaa lukijoita keskustelemaan.
Blogi on virallisesta julkaisupaikastaan huolimatta suunnattu kaikille
psykologiasta kiinnostuneille, vaikka jotkin kertomukset avautuvat varmasti
syvällisemmin alan ihmisille. Kirjoittajan tyyli on vaikeistakin aiheista
huolimatta humoristinen ja paikoin hyvinkin provosoiva, eikä jätä ketään
kylmäksi. Ajankohtaisten aiheiden kirjo on blogissa laaja, aina sosiaalisen
median psykologiasta sarkasmiin.
Blogitekstissään ”Psykologisesti
korrekti” Nevalainen tutkailee, mitä on psykologinen korrektius ja miten se
ilmenee psykologian alalla. Kuten Nevalainenkin asiaa kirjoituksessaan
pohjustaa, psykologian alalla on oletusarvoista olla äärimmäisen ymmärtäväinen
aivan kaikkia ja kaikkea kohtaan. Psykologiselle korrektiudelle on myös tyypillistä pyrkiä sanomaan
asiat todellisuutta kauniimmin. Nevalainen ei kuitenkaan epäröi tuoda julki
omaa näkemystään asiasta, ja kertookin suoraan, ettei itse esimerkiksi ymmärrä
miten ihmisestä tulee alkoholisti. Nevalaisen mukaan psykologeillakin saa siis
olla omat sokeat pisteensä eikä aivan kaikkea tarvitse ymmärtää ja hyväksyä.
Psykologian opiskelijoina voimme yhtyä Nevalaisen tapaan
ajatella psykologisesta korrektiudesta, sillä vaikka psykologien kuuluu tukea
ja ymmärtää ihmisiä, menee heilläkin raja jossain. Tuntuu hullulta, että pitäisi esimerkiksi ymmärtää lapsen hyväksikäyttäjää. On kuitenkin huvittavaa
huomata, miten psykologinen korrektius alkaa jo opiskelujen alussa juurtua
osaksi omaa ajattelua. Sitä suuremmalla syyllä on melkein rohkeaa psykologian
ammattilaiselta todeta, ettei ymmärrä jotain ihmisessä! On hienoa, miten hän
avoimesti omista kokemuksistaan kertomalla inhimillistää psykologit.
Psykologinen korrektius on kuitenkin tärkeä osa alaa ja myös
Nevalainen korostaa tekstissään, että psykologiatiede on tarvinnut korrektia
kielenkäyttöä. Hän muistaa myös mainita, että ihmisiä täytyy ihan oikeasti
kunnioittaa ja arvostaa, minkä mekin voimme täysin allekirjoittaa. Koko blogitekstin hienous tiivistyy eräässä
lukijan kommentissa: '' Asiaa, Vesa! Selkeäsanaisuus ja suoruus (tietyissä
rajoissa) ei kumoa ammatillisuutta vaan vahvistaa sitä.''
Nevalainen käsittelee psykologista korrektiutta ajatuksia
herättävällä ja rempseällä tavallaan kirjoittaa. Psykologinen korrektius ei
aina vain oikein toimi ja psykologilla on Nevalaisen mielestä eettinen
velvollisuus sanoa suoraan, että jotkut asiat vain yksinkertaisesti ovat
väärin. Nevalaista lainaten, ’’Lapsia ei
saa rääkätä. Perkele.’’
Todella mielenkiintoinen ja ajatuksia herättävä aihe. Saa miettimään sitä, mihin itse vetäisi rajan. Ja myös sitä, kuinka paljon korrektiutta psykologeilta voi edes vaatia.
VastaaPoista