Valitsimme Turun yliopiston
korkeakoulun (Turku School of Economics) tutkijoiden TSEpustuksia -blogin,
jonka kirjoittajina toimivat kauppakorkeakoulun tutkijat ja opettajat.
Sekä englannin että suomen
kielellä kirjoitettujen tekstien aiheet vaihtelevat laidasta laitaan ja
joukkoon mahtuu niin omien tutkielmien esittelyä kuin kauppa- ja
tietojärjestelmätieteiden ajankohtaisten ilmiöiden ja yliopistoelämän
kommentointiakin.
Blogin kuvauksessa on
kohderyhmäksi nimettynä kollegat, opiskelijat, alumnit sekä yrityselämän
edustajat ja blogin tavoitteena on tuoda näkyville tutkijoiden työtä, ajatuksia
ajankohtaisista aiheista sekä fasilitoida keskustelua heidän
tutkimusaiheistaan.
Tekstit ovat pääsääntöisesti
subjektiivisia ja tekstilajiltaan ammatillisia blogipostauksia, mutta niiden
tyyli ja käytetty kieli vaihtelevat suuresti eri kirjoittajien mukaan.
Muutamaan postaukseen oli tullut
jokunen kommentti ja kysymys, joihin kirjoittavat olivat kiitettävän
aktiivisesti vastailleet, mutta mitään kiivasta keskustelua emme tässä blogissa
päässeet näkemään. Itse asiassa koko kommentointi ominaisuus näyttäisi olevan
tällä hetkellä pois käytöstä, mikä saattaa liittyä siihen että blogin tuorein
postaus on puolen vuoden takaa.
Otimme lähempään tarkasteluun
Reima Suomen tekstin Peliala Pelittää, jossa kirjoittaja analysoi pelien ja pelillisyyden merkitystä
yhteiskunnallisesta näkökulmasta. Tai jotain sinne päin. Suomen kirjoituksesta
on nimittäin aika vaikea löytää punaista lankaa.
Teksti alkaa perinteisillä Angry
Birds ja Supercell –maininnoilla ja loppuu toteamukseen siitä, että jos pelejä
suunnitellessa unohtaa liiketoimintamallit ja ansaintalogiikat, niin tie
tähtiin on päällystetty. Toki hittipeliksi voi päätyä pienemmälläkin
panostuksella, kuten Flappy Bird tänä keväänä osoitti, mutta 1,4 miljoonan dollarin päiväansiot lienevät vähän muutakin kuin pelkkä
onnenpotku. Voin kuvitella, että Supercellin toimistolla ei välttämättä
pokerinaama pitäisi, jos kaveri tulee sanomaan, että ”ne [kannattavuuslaskelmat
ja riskianalyysit] ovat vain lahjattomia varten”.
Reima Suomen kirjoitus ei sisällä
lähdeviitteitä enkä ihmettele, sillä niitä tuskin on käytetty. Kun ensin
puhutaan Angry Birdsistä ja seuraavassa kappaleessa siitä, kuinka hittipeli
syntyy yhdistämällä yhteisöllisyys ja pelaaminen, niin väkisinkin tulee
kysyttyä eikö Suomi a) ole koskaan pelannut Angry Birdsiä vai b) eikö hän
luokittele sitä hittipeliksi. Myöhemmin kirjoituksessa mainitaan myös
e-urheilu, minkä pelkkä esiin ottaminen samassa tekstissä mobiilipelien kanssa
aiheuttaa kylmiä väreitä allekirjoittaneissa.
Loppukaneettina Reima Suomi vielä
heittää utopistisen ajatuksen ilmoille: ”Ehkä tietojärjestelmätieteelläkin on
vielä tulevaisuutensa.” Niin, ehkä vielä joskus kulutamme kaiken vapaa-aikamme
näyttöpäätteiden äärellä ja joillekin maksetaan jopa palkkaa ohjelmien
kirjoittamisesta. Ehkä joskus ohjelmistotuotanto on oikea bisnes ja tietojärjestelmätieteilijöitä
todella tarvitaan.
Tervetuloa tulevaisuuteen, Reima.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti