Tervetuloa tulevaisuuteen (Artturi K. & Noora H.)

Valitsimme Turun yliopiston korkeakoulun (Turku School of Economics) tutkijoiden TSEpustuksia -blogin, jonka kirjoittajina toimivat kauppakorkeakoulun tutkijat ja opettajat.

Sekä englannin että suomen kielellä kirjoitettujen tekstien aiheet vaihtelevat laidasta laitaan ja joukkoon mahtuu niin omien tutkielmien esittelyä kuin kauppa- ja tietojärjestelmätieteiden ajankohtaisten ilmiöiden ja yliopistoelämän kommentointiakin.

Blogin kuvauksessa on kohderyhmäksi nimettynä kollegat, opiskelijat, alumnit sekä yrityselämän edustajat ja blogin tavoitteena on tuoda näkyville tutkijoiden työtä, ajatuksia ajankohtaisista aiheista sekä fasilitoida keskustelua heidän tutkimusaiheistaan.

Tekstit ovat pääsääntöisesti subjektiivisia ja tekstilajiltaan ammatillisia blogipostauksia, mutta niiden tyyli ja käytetty kieli vaihtelevat suuresti eri kirjoittajien mukaan.

Muutamaan postaukseen oli tullut jokunen kommentti ja kysymys, joihin kirjoittavat olivat kiitettävän aktiivisesti vastailleet, mutta mitään kiivasta keskustelua emme tässä blogissa päässeet näkemään. Itse asiassa koko kommentointi ominaisuus näyttäisi olevan tällä hetkellä pois käytöstä, mikä saattaa liittyä siihen että blogin tuorein postaus on puolen vuoden takaa.

Otimme lähempään tarkasteluun Reima Suomen tekstin Peliala Pelittää, jossa kirjoittaja analysoi pelien ja pelillisyyden merkitystä yhteiskunnallisesta näkökulmasta. Tai jotain sinne päin. Suomen kirjoituksesta on nimittäin aika vaikea löytää punaista lankaa.

Teksti alkaa perinteisillä Angry Birds ja Supercell –maininnoilla ja loppuu toteamukseen siitä, että jos pelejä suunnitellessa unohtaa liiketoimintamallit ja ansaintalogiikat, niin tie tähtiin on päällystetty. Toki hittipeliksi voi päätyä pienemmälläkin panostuksella, kuten Flappy Bird tänä keväänä osoitti, mutta 1,4 miljoonan dollarin päiväansiot lienevät vähän muutakin kuin pelkkä onnenpotku. Voin kuvitella, että Supercellin toimistolla ei välttämättä pokerinaama pitäisi, jos kaveri tulee sanomaan, että ”ne [kannattavuuslaskelmat ja riskianalyysit] ovat vain lahjattomia varten”.

Reima Suomen kirjoitus ei sisällä lähdeviitteitä enkä ihmettele, sillä niitä tuskin on käytetty. Kun ensin puhutaan Angry Birdsistä ja seuraavassa kappaleessa siitä, kuinka hittipeli syntyy yhdistämällä yhteisöllisyys ja pelaaminen, niin väkisinkin tulee kysyttyä eikö Suomi a) ole koskaan pelannut Angry Birdsiä vai b) eikö hän luokittele sitä hittipeliksi. Myöhemmin kirjoituksessa mainitaan myös e-urheilu, minkä pelkkä esiin ottaminen samassa tekstissä mobiilipelien kanssa aiheuttaa kylmiä väreitä allekirjoittaneissa.

Loppukaneettina Reima Suomi vielä heittää utopistisen ajatuksen ilmoille: ”Ehkä tietojärjestelmätieteelläkin on vielä tulevaisuutensa.” Niin, ehkä vielä joskus kulutamme kaiken vapaa-aikamme näyttöpäätteiden äärellä ja joillekin maksetaan jopa palkkaa ohjelmien kirjoittamisesta. Ehkä joskus ohjelmistotuotanto on oikea bisnes ja tietojärjestelmätieteilijöitä todella tarvitaan.

Tervetuloa tulevaisuuteen, Reima.