Kyökkipsykologien aivokuume (Miro I. & Heli M.)

Tiesitkö, että käytät vain 10 % aivoistasi? Mentaalipuolen hommia -blogin kirjoittaja, erikoispsykologi sekä psykoterapeutti Teemu Ollikainen, pohtii ”Käsi psykologian hunajapurkissa” -kirjoituksessaan (http://www.psyli.fi/ajankohtaista/blogi/teemu_ollikaisen_blogi/kasi_psykologian_hunajapurkissa.1331.blog) psykologisen termistön ja tiedon leviämistä maallikoiden piiriin. Ollikaisen mukaan ihmiset ovat hyvin kiinnostuneita psykologiasta, mutta ironisesti ottavat tämä tiedon vastaan mieluummin muilta kuin psykologian asiantuntijoilta.

Googlen ja Wikipedian käytön yleistymisen seurauksena maallikko pääsee käsiksi tieteelliseen käsitteistöön helpommin kuin koskaan. Ymmärrys luetuista käsitteistä ei kuitenkaan ole yhtä luvattua kuin itse käsitteiden löytäminen. Psykologisten käsitteiden asiaton viljeleminen keskusteluissa on harmillisen yleistä, ja vaikka käsitteiden käyttäjä tiedostaisikin oman ymmärryksensä puutteellisuuden, eivät hänen kuuntelijansa tätä tiedä. Tieteellinen jargon onkin tunnetusti tehokas retorinen keino vakuuttaa tavallinen tallaaja puhujan asiantuntemuksesta.

Ollikainen kuitenkin myöntää ihailtavasti oman tietämättömyytensä erilaisissa psykologisissa ilmiöissä. Merkittävä ero maallikoiden ja asiantuntijoiden välillä onkin, että maallikko esittää asiansa täydellä varmuudella, jota asiantuntija pyrkii karttamaan.

”The whole problem with the world is that fools and fanatics are always so sure about themselves, and wiser people are so full of doubt.” -Bertrand Russell

Ollikainen tuo esiin myös varsin tuoreen ongelman psykologisen tiedon piirissä: Vasta uusimpien aivokuvantamismenetelmien saavuttua on psykologinen tieto tunnustettu tieteelliseksi ja luotettavaksi. Todellisuudessa asiaton aivokuvien käyttö helposti tyhmentää keskustelua, sillä harva maallikko kykenee tulkitsemaan kuvia oikein. Tämän seurauksena aivokuvia on helppo käyttää omien argumenttien tukena, sillä perusjampalla ei ole työkaluja näiden kuvien kriittiseen arvioimiseen.

Oma havaintomme on, että karisma sekä julkisuus näyttävät vaikuttavan enemmän psykologisen tiedon vastaanottavaisuuteen kuin itse asiantuntijuus. Olisiko syynä tähän maallikoiden yksinkertaistama ja helpommin ymmärrettävä tiedon esittäminen? Onko psykologien psykologisen tiedon popularisoiminen liian tieteellistä ja monimutkaista? Oli asia miten tahansa, välttääkseen psykologisen tiedon vääristymistä, tulisi psykologien kiinnittää huomiota myös tiedon kansantajuistamiseen, vetämättä kuitenkaan mutkia liian suoriksi.

Psykologisen tiedon leviäminen maallikoiden käyttöön on omiaan luomaan ja ylläpitämään erilaisia psykomyyttejä. Myös viihdeteollisuudella on näppinsä pelissä, tästä esimerkkinä uutuuselokuva ”Lucy”. Jo elokuvan alussa vakuuttava ja karismaattinen Morgan Freeman, joka esittäytyy kuuluisana neurotieteilijänä, toteaa ihmisten käyttävän ”vain 10 % aivokapasiteetistaan”. Elokuvan aikana Lucy saa kuitenkin käyttöönsä enemmän tätä kapasiteettia, mikä johtaa suuriin ja yliluonnollisiin saavutuksiin.

Todellisuudessa tämä johtaisi kohtaukseen…