Tiede.fi -sivuston
blogikirjoittaja Aivelo Tuomas, ekologian ja evoluutiobiologian
tohtorikoulutettava Helsingin yliopistosta kirjoittaa blogia nimeltä “Kaiken takana on loinen”. Blogin aiheet vaihtelevat
ajankohtaisten tutkimusten ympärille biologiasta ihmisten käyttäytymiseen. Sen
kohderyhmä on ajankohtaisista aiheista kiinnostuneet, aiheeseen perehtyneet
lukijat. Siinä vedotaan ajankohtaiseen tutkimustietoon hyvinkin paljon.
Blogitekstin taustalla on
facebookin teettämä käyttäjien mielipiteeseen vaikuttava tutkimus. Aivelon kirjoittamassa tekstissä perehdyttiin kuitenkin tarkemmin
siihen, että tutkimus oli tehty käyttäjiltä kysymättä, vaikkakin siinä oli
tieteellisesti tärkeää tutkimusmateriaalia tiedeyhteisöille. Yritykset ovat
tunnetusti tehneet usein erilaisia tutkimuksia, joilla voisivat parantaa
toimintaansa - usein jopa selkeästi ilmoittamatta siitä tutkimukseen
osallistuville.
Blogitekstin tavoite oli esittää,
mitä kaikkea jokin taho voi verkossa tehdä hyväksyttämällä palvelun käyttöehdot
liittyessään palveluun. Käyttöehtojen hyväksyttäminen antaa suunnattoman vallan
sisällyttää käyttäjää, jos minkälaisiin tutkimuksiin pelkällä “Hyväksyn
käyttöehdot” -painannalla. Blogissa oli mielenkiintoisia esimerkkejä siitä
millaisiin tarkoituksiin suuret yritykset/yhtiöt käyttävät käyttäjistään saamia
tietoja.
Eniten tekstissä keskustelua
herättivät isojen yritysten, kuten facebookin käyttäytymiseen pureutuvat
kirjoitukset. Blogin kieli oli tieteellistä ja käyty keskustelu asiallisesti
kantaa ottavaa. Keskustelussa kantaa otettiin eniten siihen, että suurien
yritysten tulisi toimia “eettisesti” tehdessään isoja tutkimuksia, vaikka ovatkin
sääntöjen mukaisia. Tulisiko tätä valvoa tarkemmin, vai onko sallittua tehdä
tutkimusta tieteen nojalla vain osittaisella suostumuksella?
Aivelo vetoaa ajankohtaiseen
tutkimustietoon, mutta tutkimus ei ole blogissa avainasemassa, vaan hän
keskittyy tutkimuksen taustalla oleviin eettisiin kysymyksiin. Kirjoituksessa
otetaan kantaa tulevaisuudessa tuleviin suuriin tutkimuksiin, joissa
mahdollisesti toimittaisiin vastaavalla tavalla - ilman tutkittavan selkeää
suostumusta. Argumentoinnissa käytettiin hyvin erilaisia keinoja, kuten
etiikkaa, televisiosarja-esimerkkejä ja rajuimpana esimerkkinä ihmiskokeisiin
perustuvaa natsioikeudenkäyntiä.
Blogitekstissä pyritään lähinnä
herättämään keskustelua, eikä esitetä mitään täysin selkeää mielipidettä
puolesta tai vastaan. Teksti on kuitenkin johdonmukainen. Tekstin esimerkit
kuitenkin olivat osittain kaukaa haettuja, toisaalta tämä ei ollut ongelma,
sillä se ylläpiti mielenkiintoa ja hauskuutti. Teksti herätti ajatuksia lähinnä
suurten yritysten moraalista heidän tehdessä tutkimuksia, joiden avulla he
voisivat maksimoida rahallisen voiton tavoittelun - vaikka sitten sääntöjen
rajamailla pelaamalla.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti