Tieteen verkossa

Yhteiskuntakritiikkiä jatko-opiskelijan silmin

(Joonas R, Tanja S)

 

Mitä jos sinä saisit päättää miten maailma pyörii? Sophy Bergenheim kertoo blogissaan ”Jos minä olisin maailman diktaattori” miten yhteiskunnan tulisi hänen mielestään toimia. Kirjoittaja on väitöskirjaa työstävä poliittisen historian jatko-opiskelija Helsingin yliopistosta. Blogin nimi kuvaa hyvin aiheskaalaa, aiheet ovat kirjoittajan havaintoja maailmasta.

Blogi on suhteellisen tuore, sitä on kirjoitettu tammikuusta 2014 alkaen. Ajankohtaisuudestaan huolimatta blogia päivitetään verkkaiseen tahtiin (n. 10 päivitystä vuodessa). Vaikka kommentointia ei ole paljon, on se päivitystahtiin nähden suhteellisen aktiivista, ja kommentit ovat tyyliltään keskustelevia ja hyvin perusteltuja.

Tyylillisesti tekstit vastaavat mielipidekirjoituksia: kirjoittajalla on vahvoja näkemyksiä tekstien aiheisiin liittyen. Kirjoittaja kuvailee kirjoitustapaansa laveasti: ”Lienee sanomattakin selvää, että blogissa esittämäni mielipiteet ovat omiani, eivätkä suinkaan yleismaailmallisia julistuksia. Ainakaan ennen kuin minusta tulee universumin hallitsija”.

Kirjoittajan oma akateeminen tausta näkyy vahvasti teksteissä, ja hänen tyylinsä kirjoittaa on kritisoiva. Aiheet ovat hyvin yhteiskunnallisia, ja ne vaihtelevat seksuaalisesta tasa-arvosta koulutuspolitiikkaan.

Otimme tarkasteluumme tekstin ”Vitsi, vitsimpi, opintotuen asumislisä”, joka käsittelee opintotuen asumislisää ja tulorajoja. Tekstin sisältö oli meille relevantti, sillä opintotuen riittämättömyys on kaikkia opiskelijoita koskettava aihe. Tekstissä tarkasteltiin esimerkkejä kirjoittajan omasta elämästä ja kirjoittajan omia kauhuskenaarioita opiskelijoiden toimeentulon mahdottomuudesta. Kirjoittaja on hyvin tympääntynyt Suomen nykyiseen tapaan järjestää opiskelijoiden toimeentulo.

Tekstissä huomioitavaa on lähteiden puute, vaikka muissa blogiteksteissä niitä hyödynnetäänkin ahkerammin. Kirjoitus alkaa Helsingin Sanomien lainauksilla, mutta esimerkiksi opintotukea koskevat faktat esitetään ikään kuin yleisenä tietona. Kirjoittajan vahva tunnelataus on helposti aistittavissa, asumislisä on Bergenheimin mukaan ”jo suoranaista vittuilua”. Teksti on kirjoitettu sujuvasti ja pointti aukeaa helposti, mutta argumentointi kaipaisi tukea faktoista. Tekstissä näkyy myös vahva pääkaupunkiseutu -painotteisuus, vaikka kysymys koskee koko maata.

Kirjoittaja kritisoi yhteiskuntaa voimakkaasti, ja ehdottaa ratkaisuksi opintotuen nostamista tasolle, joka kattaisi asumismenot kokonaan, niin että tuki porrastettaisiin paikkakunnittain ja sidottaisiin indeksiin. Ratkaisu kaipaisi syvällisempää pohdintaa ja faktoja ollakseen vakuuttava. Indeksiin sitomisen perustelemiseen löytyisi varmasti faktoja, ja tuen porrastaminen kaipaisi enemmän avausta, varsinkin kun tekstissä ei käsitellä kuin pääkaupunkiseudun tilannetta.

Aiheet tekevät blogista mielenkiintoisen, mutta itse teksteistä jää puuttumaan jotain. Otsikot lupaavat paljon, mutta sisältö kaipaisi vielä ”punchlinin”. Pohdimme blogin kiinnostavuutta sen kautta, voisimmeko itse seurata blogia. Päädyimme molemmat siihen, että blogiin on vaikea jäädä koukkuun sen verkkaisen päivitystahdin takia.