Jani Kaaron kolumni

Kuva 1. Jani Kaaro on saanut Tieto-Lauri -palkinnon
ja tiedonjulkistamisen valtionpalkinnon.
Kirjoittaja on tiedetoimittaja, Helsingin Sanomien avustaja ja tietokirjailija. Jani Kaaron kolumni julkaistaan joka toinen viikko lauantaisin HS:n nettisivuilla. Blogin tavoitteena on herättää keskustelua ja ajatuksia yhteiskunnan epäkohdista.
ja tiedonjulkistamisen valtionpalkinnon.
Keskustelua herättävä blogi
Yksi blogin erityispiirteistä on sen pessimistisyys, joka ilmenee kirjoitusten otsikkovalinnoista. Otsikot ovat kantaaottavia ja niihin on valittu selkeä näkökulma. Taloudesta on tullut ainoa kurkistusreikämme todellisuuteen -kolumnissa Kaaro esittää mielipiteensä siitä, miten taloudellinen ajattelutapa valtaa yhteiskunnan.
Kolumneissa on runsaasti kommentteja, joista suurin osa on aiheeseen liittyviä hyvin perusteltuja mielipiteitä. Monet kommentoijat puoltavat kirjoittajan näkökulmaa, mutta muutamat uskaltavat esittää eriäviä mielipiteitä. Kommenteissa käytetty teksti on suurimmaksi osin harkittua ja asiallista. Useimmat kommentoijat pohjaavat mielipiteensä tieteellisiin teorioihin. Lukijat arvostelevat toistensa kommenttien argumentointia ja paikkaansa pitävyyttä aktiivisesti.
![]() |
| Kuva 2. Kommenttien arvostelu on vaivatonta Kyllä ja Ei -painikkeiden avulla |
Lähitarkastelussa kolumni taloudesta
Taloudesta on tullut ainoa kurkistusreikämme todellisuuteen -kirjoitus perustuu F.S. Michaelsin megatarinaan, joka kertoo todellisuutemme kaupallistumisesta. Siinä Kaaro vertaa entistä ajattelutapaamme nykyiseen megatarinaan. Ymmärtääksemme megatarinalla tarkoitetaan talouskasvun asettamista tärkeimmäksi prioriteetiksi. Tällaisessa todellisuudessa ihmiset ajavat omaa etuaan parantamalla taloudellista asemaansa. Havainnollistamiseen hän käyttää kirjasto -esimerkkiä. Perinteisesti kirjasto on ollut politiikan ja markkinoiden ulkopuolella, mutta megatarinassa kirjastosta tulee myyjä ja asiakkaasta ostaja. Mielestämme esimerkki on hieman keinotekoinen ja irrallaan todellisuudesta. Kirjasto tuskin muuttuu maksulliseksi tulevaisuudessa, ja jos muuttuukin, sen toiminnasta tulee kannattamatonta.
Kaaro tiivistää megatarinan perusajatuksen yhteen virkkeeseen:
"Tämä monokulttuuri säilyttää vain asiat, jotka ovat linjassa taloudellisten prinsiippien kanssa, niin että taloudellisista prinsiipeistä tulee luonnollinen ja ainoa tapamme ajatella."
Kaaro viittaa tekstissään tieteelliseen teokseen Monoculture – How One Story is Changing Everything (F.S. Michaels, 2011) ja muissa teksteissään tunnettujen filosofien ajatuksiin. Kärkevätkin mielipiteet perustuvat tieteellisiin teorioihin.
Tämän tekstin kommenteista löytyy sekä puoltavia että vastustavia mielipiteitä. Vastaanväittäjistä suurin osa on sitä mieltä, ettei ns. megatarina ole ainut vaihtoehto tulevaisuudelle. Yksi mieleenjäävimmistä ajatuksista on nimimerkiltä skiidu:
Tämän tekstin kommenteista löytyy sekä puoltavia että vastustavia mielipiteitä. Vastaanväittäjistä suurin osa on sitä mieltä, ettei ns. megatarina ole ainut vaihtoehto tulevaisuudelle. Yksi mieleenjäävimmistä ajatuksista on nimimerkiltä skiidu:
"Kun robotit hoitavat suurimmanosan meidän töistä taloudellisista asioista tulee merkityksettömiä ja muille tarinoille tulee tilaa"
Suurimmaksi osaksi kommenteissa kiitellään Kaaron ajatuksia. Monet kommentoijista vaikuttavat seuraavan aktiivisesti Kaaron julkaisuja ja blogilla näyttäisi olevan melko vakiintunut lukijakunta.
Lähteet
Linkki alkuperäiseen tekstiin, kuva 2: http://www.hs.fi/tiede/a1412656569885Kuva 1. http://www.meidanperhe.fi/artikkeli/kolumnit/mina_mokasin

Sana 'megatarina' jäi hieman hämärän peittoon. Olisimme toivoneet, että sitä avattaisiin hieman enemmän. Toisaalta vähäinen sanaselitys sai meidät vierailemaan alkuperäisellä blogisivulla, jotta termi selviäisi kunnolla. Samalla tuli tutustua muihin Jani Kaaron teksteihin, mikä oli varsin mieltäavartava kokemus. Muuten blogikirjoitus oli mielenkiintoinen, ja meistäkin tuo Kaaron megatarina oli hieman kaukaa haettu juttu.
VastaaPoistaRonja ja Jenna