Tervettä skeptisyyttä terveysalan väitteisiin
(Ryhmä Niko & Arto)
Tausta ja tekijä
Blogia Tervettä skeptisyyttä pitää Pauli Ohukainen. Hänellä on
filosofian maisterin tutkinto biokemiasta ja väitellyt tohtoriksi sydänsairauksien perustutkimuksesta keväällä 2016. Häntä motivoi
bloggaamiseen, omien sanojensa mukaan, uuden oppimisen halu,
kirjoitustaidon kehittäminen ja ajanhallinta siitä näkökulmasta,
että tietoa saisi kerättyä yhteen paikkaan kattavasti, eikä
tarvitsisi lukea samoja juttuja vuodesta toiseen eri paikoista.
Kohderyhmänä yleisesti terveysaiheista kiinnostuneet ja ehkä myös
skeptisesti suhtautuvat ihmiset, jotka haluavat perusteluja
väitteille. Kirjoittajan vahvinta osaamisaluetta on sydäntutkimus.
Yleisiä havaintoja
Blogin kirjoittajalla on tavoitteena käsitellä
asioita ’terveen skeptisesti’ eli pohtia tarkkaan, kuinka hyvin jutuissa on otettu tiedossa olevat asiat huomioon. Onko riittävä painoarvo annettu hyvin varmennetuille asioille suhteessa vähäisemmän näytön omaaviin asioihin. Muistetaan pitää mielessä, että mikään ei välttämättä ole täysin varmaa, ja ollaan valmiita huomaamaan, jos tulee omaa kantaa vastakkaisille väitteille jostain lisänäyttöä. Useinhan on vaikea luopua totuuksista, jotka ovat aiemman tiedon valossa näyttäneet täysin varmoilta.
Aiheet liittyvät yleensä tavalla tai toisella terveyteen.
Aiheet liittyvät yleensä tavalla tai toisella terveyteen.
Tarinankerronta
Kirjoittaja käsittelee
blogissaan ajankohtaisten terveystietoon liittyvien asioiden lisäksi
yleisesti paljon skeptisyyteen liittyviä aiheita, kuten
argumentointia ja mielipiteen muodostamista. Tähän liittyen otimme
tarkasteluun narratiivisen argumentoinnin huomaamiseen ja käyttöön
liittyvän tekstin ”Tarinanvoima”. Blogikirjoituksessa pureudutaan tieteellisten ja
viihteellisten narratiivien eroon, sekä etenkin jälkimmäisen
rakennuspalikkoihin.
Narratiivi on tarinamuotoista
kerrontaa. Se on ihmisille luontaista ja usein erittäin tehokasta,
jättäen lukijalleen tai kuulijalleen voimakkaan mielikuvan.
Tieteessä narratiivinen kerronta jaetaan kerronnallisiin
katsausartikkeleihin ja järjestelmälliseen kirjallisuuskatsaukseen,
näistä jälkimmäisen ollen arvostetumpaa. Viihteellisessä
kirjoittamisessa tarinan yksittäisten pointtien oikeellisuus on
toisarvoista sen yhdenmukaisuuteen ja jatkuvuuteen verrattuna. ”Tässä
piilee vaaran paikka: viihteellisten ja tieteellisten
yksittäispisteiden yhdistely voi pahimmassa tapauksessa luoda
hyvinkin mukaansatempaavan narratiivin mutta se ei pidä
paikkaansa.”, Pauli kirjoittaa.
Aihe on mielestäni
ajankohtainen, näiden eri kerrontamuotojen mennessä
verkkokeskustelussa jatkuvasti sekaisin. Kirjoittaja käyttää
esimerkkeinä itsellensä osoitettuja kommentteja, sekä viittaa
muihin yleisesti voimakasta narratiivia käyttäviin argumentteihin,
esimerkiksi ravitsemusasioihin liittyen. Kirjoittaja osoittaa lukijaa
myös aikaisempaan tekstiinsä, jossa hän keskittyy aihetta hipovaan
aiheeseen, varsinaisen tutkimusnäytön lukemiseen, syvemmin.
Teksti täyttää erinomaisesti
laadukkaan verkkotekstin piirteet. Se pitää lukijansa
kiinnostuneena, sekä on rakenteellisesti helppo seurata. Teksti
pysyy myös erittäin tiukasti itse aiheessa, eikä rönsyile.
Kirjoittaja on myös heti tekstinsä alkuun liittänyt linkin tekstin
loppuosaan, jossa kärsimättömimmille lukijoille on summattu
1700-sanaisen tekstin pääkohdat. Kirjoittaja sanoo tekstinsä
olevan melko kuivaa, mikä ehkä ajoittain pitääkin paikkaansa,
mutta samalla tiedostaa tämän seikan välttämättömyyden tekstin
oikeellisena pitämisen takia.
Mielenkiintoinen ja hyvin kirjoitettu teksti tärkeästä ja ajankohtaisesta aiheesta.
VastaaPoista-Vilma