Inhimillistä kritiikkiä (Lotta S. ja Tia-Maria O.)

Pärjäisitkö sinä läpänheitossa, varjonyrkkeilyssä tai vapaa-assosiaatiopainissa?
Nämä mielen taitoja harjoittavat lajit voisivat Nevalaisen mukaan olla vaihtoehtoja
peruskoulujen urheilupainotteiselle kilpailulle. Jos arki tuntuu ankealta eikä aika riitä
paksujen romaanien lukemiseen, uusia ajatuksia ja huumoria hersyvä Vesa
Nevalaisen blogi on loistava lukuvalinta.


Nevalainen esittelee blogissaan laajasti yhteiskunnallisia epäkohtia sekä pinnalla
olevia ilmiöitä suorasukaisesti, mutta pilke silmäkulmassaan. Nevalainen on
psykologian lisensiaatti ja psykoterapeutti, joka liitää psykologisia näkökulmia
tekstinsä tueksi. Tekstin tyyli on satiirinen eikä sisältö rajoitu vain psykologiseen
tietoon — mukana on paljon myös filosofista pohdiskelua.


Meitä ihmisiä on monenlaisia,
eikä kaikkia välttämättä

https://pixabay.com/en/dog-bone-ostrich-hungry-eating-889991/

kiinnosta psykologia ollenkaan.
Tällainen välinpitämättömyys on
rohkeaa. Jos kuulut eläinlajiin
nimeltä homo sapiens​, on
monella tavalla hyödyllistä
tietää oman lajinsa
peruspiirteitä. Ajatus ihmisestä,
joka ei ole kiinnostunut toisesta
ihmisestä on yhtä hassu kuin
mielikuva koirasta, joka ei ole
kiinnostunut luusta. Nevalaisen blogi tarjoaa kuitenkin luettavaa muillekin kuin
psykologiasta kiinnostuneille. Syyksi riittää oman ajattelun haastaminen ja halu
hypätä tutun ja turvallisen mukavuusalueen ulkopuolelle. Pelkästään Suomessa
asuminen on hyvä peruste Nevalaisen blogin lukemiselle, sillä blogissa esitellään
nimenomaan Suomessa ajankohtaisia olevia asioita.


Kuten monet historialliset vaikuttajat, myös Nevalainen rikkoo rajoja ja laukoo
mielipiteitä perusteluineen puolesta ja vastaan. Hän kritisoi kirjoituksissaan niin
itseään kuin ympäristöä, mutta useimmiten perusteluissaan puolustaa psykologin
ammattitaitoa ja psykologista tietoa. Entisaikana näin rohkea kirjoittaja olisi ehkä
poltettu roviolla, mutta tähän maailmanaikaan tyyli on virkistävä ja avartava.


Postauksia vie eteenpäin asiantuntijuus, mutta niissä näkyy myös tunne — välillä
vähän liikaakin. Esimerkiksi Kiusaaja on ilkeä paskiainen -kirjoituksessaan
Nevalainen tuntuu astuvan ammattinimikkeensä ulkopuolelle esittäen, että kiusaaja
on vain yksinkertaisesti paha, parantumaton ihminen. Aiheena kiusaaminen on
takuulla tunteita herättävä, varsinkin jos on itse tullut kiusatuksi, mutta psykologian
ammattilaisena ja bloggaajana on hyvä ymmärtää ja näyttää, miten tärkeää
tunteiden säätely on. Se ei tarkoita tunteiden tukahduttamista, vaan sitä, että tunteet
eivät peitä alleen puolueetonta ihmismielen asiantuntijuutta.


Niin mielekästä luettavaa kuin Nevalaisen postaukset yleensä ovatkaan, blogin
ulkoasu on melko luotaantyöntävä ja karu. Luulisi kyseessä olevan esimerkiksi Kelan
tai Työvoimatoimiston sivut eivätkä suinkaan huumorisävytteisen blogin sivut. Miten
on päässyt käymään niin, että vaikka tekstejä päivitetään blogin sivuille
säännöllisesti, sen ulkoasua ei muokata? Onko Nevalainen lukenut liikaa tieteellisiä
tekstejä ja tullut sokeaksi nettisivujen kuivahkolle ulkonäölle? Blogin ulkoasun
ehostuksella lukijamäärät lähtisivät todennäköisesti nousuun ja Nevalaisen
vaikutusmahdollisuudet paranisivat. Ehkä blogin ulkoasu onkin kannanotto
nykyiseen viihdytyskulttuuriin ja Nevalainen haluaisi istuttaa yhteiskuntaan
askeettisempaa tyyliä. Toisaalta Nevalaisen blogitekstin “Konmari on fiksu mutta silti
jotenkin tyhmä” mukaan asketismi on viimeisin asia, jota Nevalainen kannattaa:

“​Voisi ajatella, että konmari haluaa suistaa ihmiskunnan takaisin siihen karuun
paimentolaiselämään, sellaiseksi olennoksi, jonka vaan tulee päivästä toiseen
kestää elämän karu ja tyly julmuus.”

https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/f/
f9/Mr_Pipo_thoughts.svg/600px-Mr_Pipo_thoughts.svg.png

Nevalainen on teksteissään voimakas, mutta välillä ristiriitainen persoona.

Hän on tavallaan lempeä, hyväksyvä ja 

ymmärtäväinen psykologi, mutta toisaalta

tuomitsee täysin jotkut ihmiset (esimerkiksi

kiusaajat). Lukijalle tämä voi tosin olla yksi

syy miksi tekstejä jaksaa lukea: postaukset

ovat täynnä yllätyksiä ja ovat tasapaksusta

kaukana. Lukijana pääsee nauramaan,

samaistumaan ja kritisoimaan psykologin

ajatuksia ja mielipiteitä, mikä on harvinainen mahdollisuus.

Lukijalle:

http://www.psyli.fi/ajankohtaista/blogi/vesa_nevalaisen_blogi