keskiviikko 6. joulukuuta 2017

Oma asunto vai vuokralle? (Sini V. ja Henri H., Helin ryhmä)

Oma asunto vai vuokralle?

Asuminen ja siihen liittyvät kustannukset ovat asioita, jotka aiheuttavat monelle opiskelijalle päänvaivaa jo muutenkin haastavaan yliopistoelämään. Edullisen, tai edes jotenkuten ylläpidettävissä olevan vuokra-asunnon saanti on haastavaa yliopistokaupungeissa, ja jos asunto löytyy, joutuvat opiskelijat miettimään nousevia vuokratasoja, asunnon kuntoon liittyviä kysymyksiä ja tukien riittämistä. Toisaalta opiskelijoita kannustetaan ottamaan lainaa, joka saattaa helpottaa asumiskustannuksia, lainan saamisen ehtoja on löyhennetty, toisin kuin opiskelijoiden tulorajoja. Tämä vuoksi moni opiskelija onkin alkanut miettiä vaihtoehtoisia asumisratkaisuja, kuten omistusasunnon hankkimista.

Vuokra-asuntojen hintataso on ollut jatkuvassa nousussa. Tilastokeskuksen mukaan vuodesta 2010 vuoteen 2017 vuokra-asuntojen hintataso on noussut keskimäärin 23 prosenttia, mutta samalla ajanjaksolla kuluttajahintaindeksillä mitattuna kuluttajahinnat ovat kasvaneet vain 10 prosenttia. Blogissaan “Kauppakorkeakoulu” blogin kirjoittaja puhuu omista kokemuksistaan vuokralla asumisesta ja kertoo siitä. kuinka hänen vuokransa oli noussut viiden vuoden aikana jopa 50 prosenttia. Tämä on esimerkki siitä, kuinka epävarmassa tilanteessa opiskelijat vuokrien kanssa elävät; tulot eivät nouse läheskään samaa tahtia asumiskustannusten kanssa, joten opiskelijoilla on jatkuva pelko siitä, miten he saavat maksettua asumisen aiheuttamat kulut. Monet joutuvat miettimään velan nostoa tai sivutyön ottamista opiskelujen ohelle, mikä taas tarkoittaa sitä, että taloudelliset huolet siirtyvät joko tulevaisuuteen tai että valmistuminen viivästyy.

Opiskelijoiden tilannetta haittaa myös se, että heille maksettaviin tukiin vaikuttava lakimuutos tuli voimaan elokuussa 2017. YLE:n artikkelin mukaan lakimuutos heikentää korkeakouluopiskelijoiden asemaa, sillä opintotuen määrä leikattiin vastaamaan toisen asteen opiskelijoiden opintotukea, joka on 250 euroa kuukaudessa. Samalla opintotuen asumislisä lakkautettiin ja opiskelijat siirrettiin yleisen asumistuen piiriin. Yleinen asumistuki on aiheuttanut paljon ongelmia opiskelijoille, koska samassa asunnossa asuvien eri ihmisten tulot yhdessä vaikuttavat heille yksilöllisesti maksettaviin tukiin. Yleisen asumistuen mekaaninen toimintamalli on johtanut useisiin ongelmiin opiskelijoiden keskuudessa, kun esimerkiksi pariskuntien yhteen muuttaminen ei ole välttämättä kannattavaa maksettavien tukien yhteissumman pienentyessä. Tämä taas tarkoittaa sitä, että perheen perustaminen siirtyy myöhemmäksi, joka ei syntyvyyden laskiessa ole hyvä asia. Kelan tutkimusblogissa tutkija Jussi Tervola kehottaa opiskelijoita pohtimaan tarkkaan, onko pitkän työsuhteen ottaminen kannattavaa ja millaisessa tilanteessa pariskuntien kannattaa harkita toistamiseen, ennen kuin muuttavat yhteen. Tällaisia tilanteita ovat esimerkiksi sellaiset, kun toinen yhteen muuttajista käy töissä.

Tulisiko opiskelijan siis hankkia omistusasunto itselleen suurella velalla ja riskillä, kun ongelmat vuokra-asumisessa ovat laajoja? Opiskelijoiden tukijärjestelmä ei ole oikeudenmukainen eikä tasa-arvoinen, sillä se ajaa opiskelijat erittäin tiukkaan taloudelliseen tilanteeseen ja velkaantumiseen, sillä opiskelijoiden työssäkäyntiä rajoitetaan vuositasolla hyvin paljon. Opiskelu korkeakoulussa voi olla henkisesti stressaavaa pitkien päivien ja runsaasti työtä vaativien kurssien vuoksi. Mikäli opiskelija haluaa asua hyvin ja ilman huolia asumiskulujen jatkuvasta noususta, voidaan pohtia, onko opiskelijalla muita vaihtoehtoja kuin oma omistusasunto. Käytännössä omistusasunnon hankinta on monelle opiskelijalle mahdotonta, sillä heidän tulonsa eivät riitä asunnon ostoon tai velanmaksuun.
Opiskelijoiden asumiseen liittyviin ongelmiin ei ole helppo löytää ratkaisua, mutta kiristyvät tuet ja hoputettu valmistumisaika eivät varmasti asiaa helpota opiskelijoiden ponnisteluja.

Jotain on tehtävä opiskelijoiden tukijärjestelmän saamiseksi oikeudenmukaiseksi, ennen kuin Suomen kuuluisa koulutusjärjestelmä on vain muisto entisestä loistostaan. Tilanteen korjaaminen vaatii rohkeita ja päättäväisiä ratkaisuja, koska opiskelijoiden asumisen järjestämiseen ei löydy helppoa ratkaisuja. Yksi keino olisi lisätä opiskelija-asuntojen määrää, johon liittyy ongelma siitä, ettei opiskelijalla ole paljoakaan päätäntävaltaa valitessa liittyen asunnon kuntoon tai sijaintiin. Tämän lisäksi samat ongelmat tukien riittävyydestä seuraavat opiskelijaa myös opiskelija-asuntoihin. Tukien määrän nousu tai ansaittavissa olevan rahamäärän kasvu voisi helpottaa opiskelijoiden mahdollisuuksia valita itse asuntonsa, joka helpottaisi myös opiskelija-asuntoihin liittyvää jonotuspainetta. Oikeilla toimenpiteillä voidaan turvata Suomen tulevaisuus jatkossakin, nuoret ovat tulevaisuus ja heihin panostaminen on paras sijoitus tulevaisuuden kannalta.


Lähteet:


2 kommenttia:

  1. Aihe oli ajankohtainen ja tieto oli tärkeää lukijoille, eli opiskelijoille. Usein tuollainen info jää helposti näkymättömäksi ja on hyvä että se tuodaan esille. Oli hyvin viitattu faktoihin, teksti tuntui asiantuntevalta ja vaikutti että tuli vahvoista lähteistä. Olisi toivottu enemmän että kirjoittajan oma persoona olisi tullut enemmän esille. Sujuvaa tieteellistä ja perusteltua tekstiä, persoona jäi kuitenkin hieman puuttumaan. Mikä blogi? Mistä artikkelista puhutaan? Lähteet? Ketkä kirjoittaa (olisi voinut esittää kirjoittajat)? Jäi epäselväksi onko asia omaa ääntä vai blogin kirjoittajien mielipiteitä. Teksti on helppolukuista ja kiinnostavaa. Pari outoa piste virhettä. Tekstin rakenne on muuten looginen. Kappaleiden jäsentely hyvin tehty.

    Tanja, Viivi, Alex

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos palautteesta!

      Blogia johon tässä viitataan olisi voitu kyllä esitellä paremmin. Mikäli kiinnostaa tutkia kyseistä blogia se löytyy allaolevasta linkistä.
      http://kauppakorkeakoulu.blogspot.fi/2012/10/asunnon-metsastajan-mietelmia.html

      Pistämme kehitysehdotukset muistiin ja kehitämme itseämme kirjoittajina niiden perusteella.

      -- Sini V. & Henri H.

      Poista