Myös mielekäs työ voi uuvuttaa (Mira S. ja Mira T, Marjaanan ryhmä)

Lauri Järvilehto kirjoittaa Ajattelun ammattilainen -blogissaan ajatuksia oppimisesta, ajattelusta, hyvinvoinnista ja tulevaisuudesta. Kirjoittaja on Filosofian maisteri ja tohtori, joka haluaa innostaa lukijoita löytämään ’’oppimisen riemun’’. Hän on Filosofian Akatemian toimitusjohtaja ja toinen perustaja.

Kirjoittaja käsittelee blogissaan ajankohtaisia aiheita, jotka ovat niin arkisia kuin yhteiskunnallisiakin. Puhuttelevina aiheina ovat esimerkiksi työuupumus ja Pokemon Go. Blogissa käytetään paljon käytännöllisiä esimerkkejä havainnollistamaan erilaisia ilmiöitä. Blogikirjoitukset eivät perustu niinkään tutkimustietoon vaan toisiin artikkeleihin ja kirjoituksiin.

Tarkastelemme lähemmin ’’Ei työ tapa – vai tappaako?’’ verkkotekstiä. Lauri Järvilehto viittaa Helsingin Sanomissa julkaistuun artikkeliin työuupumuksen eroista Suomessa ja Yhdysvalloissa. Järvilehto tuo kirjoituksessaan esiin, että ongelma ei ole itse työssä tai työn määrässä vaan siinä, miten teemme ja ajattelemme työtä. Hänen mukaansa työuupumusta käsitellään hyvin usein liian mustavalkoisesti. Keskeistä puolestaan on työn mielekkyys ja hyvä organisointi, jolloin isokaan työmäärä ei tunnu uuvuttavalta. Mikäli työstä nauttii, Järvilehdon mukaan työuupumus ei tule ‘pieneen mieleenkään.’

Järvilehto nostaa esiin myös, että työ on vain yksi osa elämää. Arjesta löytyy työtä arvokkaampia ja tärkeämpiä asioita, kuten ihmissuhteet. Vaikka työ olisikin mielekästä ja olisi valmis hoitamaan työasioita kotona, ne eivät saisi viedä liikaa huomiota muilta asioilta.

https://www.ttl.fi/tyontekija/tyostressi-ja-uupumus/

Työuupumus voidaan jakaa kolmeen erityispiirteeseen, jotka ovat uupumusasteinen väsymys, lisääntynyt kyynisyys ja ammatillisen itsetunnon heikentyminen. Työuupumuksen on todettu lisäävän työkyvyttömyyden riskiä ja olevan yhteydessä erilaisiin sairauksiin, kuten unihäiriöihin ja masennukseen.

Työuupumuksessa ei ole kyse ainoastaan siitä, ettei työntekijä kokisi työtään mielekkääksi. Työuupumuksesta voi yhtälailla kärsiä, vaikka nauttisi työstään eikä odottaisi toiveikkaasti kellon näyttävän neljää iltapäivällä, sillä myös mielekäs työ voi stressata ja kuormittaa yksilön voimavaroja. Työuupumuksen taustalla on usein työn vaatimusten ja työntekijän voimavarojen ristiriita, jolloin työntekijältä loppuvat selviytymiskeinot. Työ voi esimerkiksi uuvuttaa silloin, jos sitä on määrällisesti liian paljon tai jos se on emotionaalisesti tai fyysisesti liian kuormittavaa. Kuka tahansa voi täten kärsiä työuupumuksesta eikä ratkaisuna välttämättä ole optimistinen ajattelu tai mielekkään työn löytäminen.

Olemme Järvilehdon kanssa samaa mieltä siitä, että elämässä pitäisi olla muutakin sisältöä työn lisäksi. Esimerkiksi ihmisten henkilökohtaisia tavoitteita tutkittaessa on havaittu, että kaikkein uupuneimpia ovat ne työntekijät, joilla on vain työhön liittyviä tavoitteita. Sen sijaan työntekijän hyvinvointi on parempi, jos hänellä on myös esimerkiksi perheeseen ja harrastuksiin liittyviä tavoitteita. Työ on toki merkittävä osa ihmisen elämää, mutta niin ovat myös ihmissuhteet. On huolestuttavaa, jos työ vie niin paljon aikaa ihmisen elämästä, ettei aikaa jää tarpeeksi läheisille ihmissuhteille. Nykyajan haasteena onkin työn ja vapaa-ajan rajan hämärtyminen, joka asettaa entistä enemmän haasteita löytää tasapaino eri elämänalueiden välillä.

Lähteet

Terveyskirjasto http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk00681

Kuva  https://www.ttl.fi/tyontekija/tyostressi-ja-uupumus/