Miksi toisia itkettävät tilanteet, joille toiset nauravat
“Kun aiemmin Rileyn elämän punaisena lankana oli ollut ilo ja hyväntuulisuus, muutos sai mielen lainehtimaan pitkäksi aikaa surun ja kiukun aallokossa”.
Pari vuotta sitten elokuvateattereissa pyöri temperamenttipiirteistä kertova Inside Out- elokuva, jolla Saara Nolvi avaa pehmeästi tieteellisen postauksensa. Postaus on osana FinnBrain-tutkimuksen ylläpitämää blogia. Tutkimushanke tutkii ja havainnoi lasta ympäristön ja perimän ohjaaman kehityksen näkökulmasta. Blogin tarkoituksena on tuoda esiin tutkimuksen alustavia tutkimuksia lasten kehityksestä sekä kehityskulkuun vaikuttavista perimä- ja ympäristötekijöistä.
Blogia kirjoittavat lukuisat alan asiantuntijat ja tutkijat, joilla kaikilla on korkea ammattiasema tieteellisessä yhteisössä. Tarkastelemamme postauksen on kirjoittanut psykologian maisteri ja väitöskirjatutkija Saara Nolvi. Vaikka blogitekstit käsittelevät ajankohtaisia tieteellisiä aiheita, niin teksti on ymmärrettävää ja selkeää. Kirjoittajat käsittelevät blogitekstien aiheita asiallisesti sekä johdonmukaisesti ja käyttävät neutraaleja ilmaisuja.
Nolvi kertoo tekstissään meitä kaikkia koskettavasta aiheesta: temperamentista ja temperamenttipiirteistä. Täytyy myös muistaa, että me kaikki olemme aikoinamme olleet lapsia ja melkein kaikki meistä voi vielä tuoda maailmaan lapsia. Aihe on siis pääasiallisesti kaikkia koskettava, josta jokaisen olisi hyvä tietää edes vähän. Temperamentti sekä temperamenttipiirteet selittävät persoonallisuuden lisäksi todella pitkälti ihmisen käyttäytymistä. Temperamentti tarkoittaa synnynnäistä, biologista taipumusta tietynlaiseen käyttäytymiseen. Toiset meistä lämpenevät hitaammin uusille asioille kun taas toiset menevät heti pää kolmantena jalkana kohti uusia koettelemuksia. Tällaiseen käyttäytymiseen vaikuttavat nimenomaan temperamenttipiirteet, jotka tarkoittavat synnynnäisiä taipumuksia tietynlaiseen tunnemaailmaan
Nolvi muistuttaa tekstissään, että temperamenttipiirteiksi luetaan myös muut reagointitaipumukset sekä aktiivisuustaso, eli vilkkaus. Hän selventää, että jo pienillä, kolmen kuukauden ikäisillä vauvoilla voi nähdä eroja aktiivisuustasossa ja taipumuksessa reagoida ärtymyksellä epämiellyttäviin tai uusiin tilanteisiin. Tämä selittää sitä, miksi naapurin Ritvan samanikäinen poikavauva voi olla paljon itkuherkempi, kuin oma rauhallinen ja helppohoitoinen poika.
Temperamenttipiirteet vaikuttavat lapsen tapaan reagoida ympäristöönsä. Nolvin mukaan on olemassa niin sanottuja orkidea-” ja voikukkalapsia. Orkidealapset reagoivat kielteisiin ja myönteisiin ympäristötekijöihin herkemmin kuin voikukkalapset. Voikukkalapset taas eivät ole yhtä alttiita ympäristön hyville tai huonoille vaikutuksille. Tämä perustuu eroihin hermoston muovautuvuudessa.
Tiedot blogipostauksiin on saatu FinnBrain-tutkimuksen tuoreista tuloksista. On siis selvää, etteivät tekstien tiedot ole vain päästä keksittyjä, vaan niillä on uskottava pohja takanaan. Pohjaa tukee vielä erityisesti se, että kirjoittajat ovat asiantuntijatehtävissä toimivia alan ammattilaisia. Blogissa pääasiallisina lähteinä toimivat juuri nämä tutkimustulokset, joita tutkijat tuottavat jatkuvasti, joten lähteiden käyttö on vähäisempää. Tästä huolimatta esimerkiksi juuri meidän valitsemassamme postauksessa kirjoittaja on koonnut tekstin loppuun kattavan listan aiheeseen liittyviä teoksia, joten lukija voi halutessaan perehtyä aiheeseen paremmin.
Blogiteksti olisi voinut olla mukaansatempaavampi ja viihdyttävämpi, mutta toisaalta joku olisi voinut toivoa siihen lisää tieteellisyyttä ja yksityiskohtaisempaa tietoa. Nämä asiat riippuvat kuitenkin siitä, kuka tekstiä lukee ja mille kohderyhmälle se on suunnattu. Tässä kyseisessä tekstissä on selvästi keskitytty siihen, että sen keskeiset sisällöt ymmärtää kuka vain koulutustaustasta tai mielenkiinnonkohteista riippumatta. Teksti on luontevaa ja helppolukuista, vaikka sen seassa viliseekin psykologisia käsitteitä. Tieteellisyydestä huolimatta käsitteet on avattu selkeästi arkikielelle, joten lukeminen ei tunnu polviin asti suossa tarpomiselta. Kuten Inside Out- elokuvakin, saa blogipostaus onnellisen ja selkeän päätöksen.
LÄHTEET:
Kuvat:
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti