Suomalainen opettaja on maailman paras? (Ronja & Moona)

Sulje silmäsi ja palaa hetkeksi peruskoulun penkille. Muistellaan hieman lisää. Monella meistä on ollut se yksi (toisilla jopa useampi) opettaja, jonka tunneille oli muihin opettajiin verrattuna aina ilo mennä. Edes opetettavalla aineella ei niinkään ollut merkitystä, vaan itse opettajalla. Mistä tämä johtui? Miksi tämä opettaja oli mielestäsi hyvä? Tekikö hän jotain toisin kuin muut opettajat? Ja ennen kaikkea: jäikö hänen opettamansa asiat paremmin mieleesi?

Lauri Järvilehto on 40-vuotias filosofian tohtori, muusikko, tietokirjailija sekä yrittäjä. Hän on myös helsinkiläisen tutkimus- ja koulutusyrityksen, Filosofian Akatemian perustaja ja toimii nykyään toimitusjohtajana oppimispelejä kehittävässä Lightneer -pelistudiossa. Näiden titteleiden lisäksi, hän on perheen isä ja aviomies. Järvilehto on omistautunut erityisesti oppimisen uudistamiseen ja uusien oppimisratkaisujen kehittämiseen.

Järvilehto kirjoittaa myös blogia “Ajattelun ammattilainen”. Blogissaan hän keskittyy erilaisiin yhteiskunnallisiin aiheisiin ja vastaa kysymyksiin siitä, miten ajattelun taitoa harjoitetaan ja kuinka voisimme kehittää itse omaa ajatteluamme. Kirjoitukset puhuttelevat humoristisuutensa ja maanläheisyytensä ansiosta kaikenikäisiä lukijoita, jotka ovat kiinnostuneita ajankohtaisista ja yhteiskunnallisista ilmiöistä. Tällaisia ovat esimerkiksi työelämään, oppimiseen ja hyvinvointiin liittyvät kysymykset. Järvilehto käsittelee näitä teemoja yhdistelemällä omaa yhteiskunnallista tietämystään sekä käytännönläheistä ja lukijaa puhuttelevaa jutustelua luontevalla ja humoristisella otteella.

Valitsimme lähempään tarkasteluun Järvilehdon blogikirjoituksen “Oppimisen uudistaminen tarvitsee innostusta – ja jäitä hattuun!” ajankohtaisuutensa ja kiinnostavuutensa vuoksi. Kyseisen tekstin pääpointti on, että oppimisen uudistamisessa tulee seurata aikaa ja uusia ideoita. Samalla tulee kuitenkin muistaa ne asiat jotka ovat jo hyvin, eikä muuttaa niitä vain uudistamisen ilosta. Eli toisin sanoen pyörää ei kannata keksiä kokonaan uudelleen. Tekstissään Järvilehto kertoo omista kokemuksistaan ja tuo esille näkemyksensä siitä, mitä asioita voisi uudistaa ja mitkä asiat ovat säilyttämisen arvoisia. Eräs näistä oppimista edistävistä tekijöistä ja säilyttämisen arvoisista asioista ovat meidän aidosti kiinnostuneet ja asiastaan innostuneet opettajat.

Olemme samoilla linjoilla Järvilehdon kanssa. Oppimista voidaan ja tuleekin koittaa hienovaraisesti edistää uusilla laitteilla ja metodeilla, mutta kaikista tehokkaimmin se silti tapahtuu oppilaita innostamalla. Flow tarttuu ja parhaiten se tarttuu innostuneelta opettajalta. Opiskelu ja oppiminen itsessään ovat monimutkaisia ja vuosia kestäviä prosesseja, eivätkä ne rajoitu pelkästään kouluun. Oppimiseen tarvitaan niin hyviä lähteitä, inspiraatiota kuin rutkasti aitoa uteliaisuuttakin. Erityistä lahjakkuutta ei niinkää tarvita, jos opettaja itsessään onnistuu vaikuttamaan oppilaiden motivaatioon. Niin kuin työelämässä ja elämässä yleensäkin, asenne ratkaisee. Sitä voi opettaa omalla esimerkillä, ja paras esimerkki tähän koululuokassa on opettaja itse. Parhaat opettajat ovat innostuneita opetettavasta aiheesta ja täynnä uusia ideoita. Se jos mikä tarttuu!

Elokuvasta Kuolleiden runoilijoiden seura (engl. Dead Poets Society)

Kuva1 Kuva2