Avoimen lähdekoodin mahdollisuudet (Antti ja Arttu)
Avoimella lähdekoodilla tarkoitetaan tietokoneohjelmien tuotantotapaa, jossa lähdekoodi on julkinen ja yleisesti saatavilla. Tämä mahdollistaa ohjelmistojen omakätisen muokkauksen omiin tarpeisiinsa sopivaksi, esimerkkinä avoimen lähdekoodin sovelluksesta toimii laajasti käytössä oleva Mozilla Firefox. Sovellusarkkitehti Antti Virtanen esittelee avoimen lähdekoodin yhteiskunnallisia hyötyjä blogitekstissään Avoin lähdekoodi on veronmaksajien etu (https://www.solita.fi/blogit/avoin-lahdekoodi-ja-veronmaksajien-etu/). Tekstissä Virtanen esittää näkemyksensä avoimesta lähdekoodista yrityksen näkökulmasta, ja hänen mielestään lähtökohtaisesti kaiken julkisilla verorahoilla hankitun tulee olla kaikkien käytettävissä. Tällä hän viittaa julkishallinnon ohjelmistoprojekteihin, eli toisin sanoen verorahoilla maksettuihin ohjelmistoihin. Tässä blogikirjoituksessa tarkastelemme Virtasen blogissa esittämiä argumentteja avoimen lähdekoodin puolesta .
Virtanen on luonut pitkän uran Solita Oy:n
ohjelmistoarkkitehtina ja firma tunnetaankin uran uurtajana avoimen lähdekoodin
käytössä, mikä näkyy myös yrityksen aikaisemmista tuotannoista. Solita Oy on
tuottanut lukuisia avoimella lähdekoodilla varustettuja ohjelmistoja
julkishallinnon käyttöön.
Blogissaan Virtanen keskittyy lähinnä veronmaksajien intresseihin. Julkishallinnollinen
asiakas eroaa merkittävästi tavanomaisista yritysasiakkaista siinä, että
julkishallinnollisen asiakkaan etu on myös veronmaksajan etu. Virtanen vetoaa
blogissaan kaikkiin lukijoihin veronmaksajina, joiden intresseihin ei kuulu
maksaa ylihintaisia julkisia ohjelmistohankintoja veroina, ja toisaalta
peräänkuuluttaa avarakatseisuutta ja rohkeutta yhteisistä varoista vastuussa
olevilta julkishallinnon ohjelmistohankintojen tekijöiltä.
Virtanen väittää blogissaan julkishallinnon teettämien ohjelmistojen ohjelmistokoodien
julkaisemisen parantavan asiakkaan vaatimaa laatua. Hän vetoaa siihen, ettei
kukaan halua julkaista ö-luokan koodia avoimesti Internetissä omalla nimellään,
vaan julkaistavaan koodin halutaan olevan korkealaatuista. Virtasen mukaan lähdekoodin
avoimuus parantaa kansalaisten mahdollisuuksia arvioida ainakin karkeasti
julkishallinnon ohjelmistohankinnan hinta-laatusuhdetta.
Toimittajaloukuilla
tarkoitetaan tilannetta, jossa ohjelmistohankinnan tehnyt asiakas ei voi
vapaasti teetättää muutostöitä hankkimaansa ohjelmistoon kilpailuttamalla eri
IT-yrityksiä, vaan asiakas joutuu aina hankkimaan muutokset ohjelmiston
alkuperäiseltä tekijältä. Tällöin alkuperäisen ohjelmiston tekijä voi laskuttaa
työn tilaajalta korkeaa ylihintaa, koska vapaata kilpailua ei ole. Virtanen
väittää blogissaan, että julkinen toteutus estää tehokkaasti tällaisten
toimittajaloukkujen syntymistä. Moni julkishallinnon asiakas onkin joutunut
kokemaan toimittajaloukkuun jäämisen kovan kohtalon. Esimerkiksi Helsingin ja
Vantaan kunnat sekä VR ovat joutuneet maksamaan suuria summia omien
ohjelmistojensa muutostöistä niille ulkomaisille suuryhtiöille, jotka ovat
yrityskaupoilla hankkineet omistukseensa alunperin ohjelman kehittäneet
kotimaiset ohjelmistoyhtiöt (HS 20.4.2015, http://otsokivekas.fi/2013/07/toimittajaloukku-vantaalaisittain/). Virtanen
myöntää, ettei avoimuus yksin estä toimittajaloukkujen rakentamista, mutta se
tekee niistä julkisia ja mahdollistaa ajoissa reagoimisen.
Virtanen
toteaa, ettei ohjelmiston tekijänoikeudet lakkaa julkaistaessa koodia, vaan
tekijä voi rajata ohjelmiston käytön ilmaiseksi esimerkiksi
vain julkishallinnossa. Virtanen esittelee EU:n julkishallinnolle
suunnittelemaa EUPL-lisenssiä yhtenä vaihtoehtona käytön rajaamiseksi.
Lisenssin avulla alkuperäisen työn tekijä voi edellyttää julkaisemansa koodin
myöhemmiltä muokkaajilta vastaavanlaista reilun pelin henkeä muokatun koodin
julkaisemisessa sen loppukäyttäjille.
Virtasen
mukaan ohjelmistojen julkaiseminen ei vaaranna julkishallinnolle työskentelevän
yrityksen kilpailuetua, sillä julkishallinnon tarpeet ovat aina ainutlaatuiset.
Eri asia tietenkin on, jos yritys haluaa taloudellisesti hyötyä
toimittajaloukuista, mutta sellaisia yrityksiä kannattaakin välttää. Kuin
todisteena väitteelleen Virtanen listaa muutamia Solita Oy:n toteuttamia
julkishallinnollisia ohjelmistoja ja projekteja, jotka asiakas on päättänyt
julkaista. Virtanen nostaa esiin avoimen lähdekoodin puolesta puhuvana tapausesimerkkinä
tieteen tietotekniikan keskuksen CSC:n tekemän opiskelijapalautejärjestelmän,
joka syntyi nopeasti ja halvalla toisen julkishallinnon toimijan teettämästä ja
julkaisemasta projektista. Lähdekoodin avoimuuden ansiosta ohjelmistoa
tarvitseva voi löytää jonkun toisen aiemmin tekemästä ratkaisusta itselleen
pohjan omaan käyttöönsä ja kun kyseessä on julkishallinnon hankinta, tämä voi
tuoda säästöjä koko yhteiskunnalle.
Virtanen tarkastelee blogissaan julkishallinnollisia ohjelmistohankintoja
lähinnä veronmaksajien näkökulmasta, mutta vaikenee joistakin merkittävistä
avoimen lähdekoodin asiakkaalle tuottamista lisäeduista. Se nimittäin turvaa
ohjelmiston tilaajalle mahdollisuuden tehdä itse tai teetättää muilla
ohjelmiston jatkojalostustöitä. Jos jokin toinen taho alkaa käyttää
Internetissä julkaistua koodia, voi jatkojalostustyössä löytyä esimerkiksi
tietoturva-aukkoja, joiden löytymisestä alkuperäinenkin ohjelmiston tilaaja voi
hyötyä.
Blogissaan Virtanen vetoaa lukijoihin veronmaksajina, joiden intresseihin ei kuulu
maksaa ylihintaisia julkisia ohjelmistohankintoja veroina. Virtasen blogista voidaan havaita, että avoin lähdekoodi on lähellä
Virtasen sydäntä, kenties kansantaloudellisen yhteisen hyvänkin vuoksi.
Luultavasti Solita Oy:n arvopohja ja ainakin jollakin tasolla muita avoimempi
toiminta toimii yritykselle tehokkaana mainoksena ja asiakasmagneettina,
samalla kun IT-alan asiantuntijayritys pyrkii kohti parempaa maailmaa.
Tällaisessa eettisessä leipätyössä Virtasella onkin hyvä mahdollisuus puhua
avoimen lähdekoodin puolesta, toisin kuin vaikenevilla tai vaiennetuilla
virkaveljillään, jotka työskentelevät asiakasloukuista taloudellisesti
hyötyvissä ohjelmistoyrityksissä.
Kuva:

Teksti kuvaa heti aluksi hyvin sitä, mitä avoin lähdekoodi tarkoittaa. Se on aivan ehdotonta lukijalle, joka ei tunne aihetta.
VastaaPoistaTeksti referoi alkuperäistä tekstiä ja kirjoittajan ajatuksia, mutta ei tuo aiheeseen uutta näkökulmaa. Ajoittain teksti on myös raskaslukuista ja se on pitkän puoleinen. Sitä olisi voinut tiivistää. Jäimme myös kaipaamaan kuvia, jotka olisivat keventäneet tekstiä vähän.
Aihe on itsessään mielenkiintoinen ja toi uusia oivalluksia aiheesta, joka ei ollut kovin tuttu ennestään. Rakenne on ihan selkeä ja lopetus kokoava.
- Moona ja Tia-Maria -
Hei ja kiitos arvokkaasta palautteesta! Joskus tulee pitkiä sepustuksia kun innostuu, mutta hienoa että kirjoituksemme herätti pohdintaa aiheesta. :-)
VastaaPoistaTeksti on rakennettu hyvin. Aloitus - ja lopetuskappaleet ovat selkeitä ja erityisesti alussa johdatellaan hienosti lukija aiheen pariin. Edellisen kommentin tapaan koin, että teksti keskittyy referoimaan alkuperäistä tekstiä tiuhaan tahtiin mikä teki lukemisesta raskasta. Tekstiin olisi vielä voinut lisätä kirjoittajien omia ajatuksia, kommentteja ja näkökulmia, jotta lukija olisi ikään kuin vuorovaikutuksessa tekstin kanssa. Aiheen valinta kuitenkin napakymppi ja tekstistä huomaa selvästi, että paneuduitte aiheeseen tarpeeksi.
VastaaPoistaHyvää työtä!
- Charlotte
Teksti on mielenkiintoinen ja siitä näkyy, että aihe kiinnostaa teitä ja olette myös perehtyneet alkuperäisen tekstin argumentteihin tarkasti. Oma pohdinta jäi tosiaan vähemmälle, mutta ainakin toiseksi viimeisessä kappaleessa oli myös sitä, hienoa!
VastaaPoistaReferointiverbejä kannattaa aina miettiä tarkkaan, koska jossain kohdassa käytettiin esim. sanaa "väittää", jolloin tulee sellainen kuva, että ette ole asiasta samaa mieltä. Eriävää mielipidettä ei kuitenkaan esitetty, joten verbin merkitys jäi vähän ilmaan.
Kuten aiemmatkin kommentoijat ovat sanoneet, teksti on hieman pitkä ja raskaslukuinen ruudulta luettavaksi. Verkkoteksteissä kannattaa aina muistaa pitää teksti tiiviinä ja kappaleet lyhyinä ja keventää tekstiä kuvilla ja väliotsikoilla.
Teksti on kuitenkin erittäin mielenkiintoinen ja asiantuntevasti kirjoitettu! :)
T: Reetta