Psykologi- ja lakiasioihin keskittyvä yritys PsyJuridica tarjoaa palveluita yksityisille henkilöille ja yrityksille sekä käsittelee myös aiheeseen liittyvää sisältöä verkossa blogin muodossa. Psykologian tohtori Helinä Häkkänen-Nyholm sekä varatuomari Jan-Olof Nyholm perustivat v. 2010 tämän tiettävästi ainoan yhdessä psykologi- ja lakiasioita hoitavan yrityksen. Yrityksen blogissa erilaisia aiheita käsittelevät niin oikeuspsykologiaan, psykoterapiaan sekä oikeudellisiin asioihin perehtyneet asiantuntijat. Toistuvina teemoina blogissa esiintyvät perhesuhteisiin liittyvät ristiriidat tai ongelmatilanteet sekä satunnaisesti esiintyy yksittäisiä aihepiiriin liittyviä teemoja kuten terrorismi, erilaiset terapiamenetelmät ja jaksaminen. Yrityksen sivuilla on myös videokirjasto, jossa on paljon erilaisia videoita, jotka sivuavat blogin teemoja. Blogin julkaisujen esitystavoissa ei ole mitään tiettyä säännönmukaisuutta, vaan siellä vuorottelevat niin eri kohderyhmille suunnatut neuvot, lähteisiin ja omaan asiantuntijuuteen perustuva teoreettinen tieto sekä asiantuntijan kannanotot erilaisiin yhteiskunnallisesti puhuttaviin aiheisiin.
Blogin kieli sekä siellä käytävä vähäinen keskustelu ovat asiallisia. Tieteellisen vaikutelman tekstistä antavat sanavalinnat, asiakeskeisyys, objektiivisuus, tieteelliset termit ja niiden selittäminen sekä uskottavien lähteiden käyttäminen. Blogijulkaisujen kieli ei ole sidottu tiettyyn tekstilajiin ja kirjoittamistavat riippuvat nimenomaan aihesisällöistä. Jotkut blogitekstit pohjautuvat enemmän asiantuntijoiden omiin kokemuksiin ja joissain julkaisuissa viitataan suoraan yleisiin tutkimustuloksiin. Blogin uskottavuutta lisää tieto asiantuntijoiden saavutuksista ja asemasta omalla alallaan. Blogin taustalla saattaa olla myös ajatus, että yritys käyttää blogia kanavana tuodakseen esille omaa asiantuntevuuttaan.
Blogissa oli mielenkiintoinen julkaisu koskien julkisten väkivaltatekojen taustoja. Helinä Häkkänen-Nyholm korostaa julkaisussaan "Henkilökohtaiset syyt ja amok-juoksutila voivat selittää Turun väkivaltatekoa: malttia terrorismikeskusteluun" sitä, ettei kaikkia tiettyjä kriteerejä täyttäviä väkivaltatekoja tulisi leimata suoraan terrorismiksi. Häkkänen-Nyholm esittää esimerkiksi Turun väkivaltateon taustalla vaikuttavaksi syyksi psykiatrisena tilana kuvatun amok-juoksun.
Blogitekstissä amok-juoksuksi kuvataan harvinaista tilaa, jossa henkilö käyttäytyy hetkellisesti hallitsemattoman väkivaltaisesti johtuen muun muassa menneisyyden vaikeista kokemuksista ja hoitamattomista psyykkisistä sairauksista. Tekstissä kiinnitetään huomiota siihen, mitä väkivaltatekojen leimaaminen terrorismiksi voi aiheuttaa. Käsitteenä terrorismi saa aikaan pelon lietsontaa ja asiaa paisutellaan korostaen uskonnollisia motiiveja unohtaen mahdolliset tekijän henkilökohtaiset syyt. Asiantuntija perustelee Turun väkivaltateon tekijään liittyvää päätelmäänsä useilla tieteellisillä teoksilla liittyen amok-juoksutilaan. Hän ottaa ilmiöön kantaa myös hieman yleisemmällä tasolla huomioiden julkisen keskustelun aiheesta.
Julkaisu täyttää mielestämme hyvän verkkotekstin piirteet, sillä aihe on ajankohtainen sekä kiinnostava ja siihen tuodaan perustellusti uudenlainen asiantuntijan näkökulma. Julkaisussa on käytetty luotettavia lähteitä, mutta lukemista olisi helpottanut lähteiden tarkempi merkitseminen tekstin joukkoon. Valitsimme kyseisen tekstin aiheeksemme, sillä koemme asian olevan tällä hetkellä hyvin puhuttava sekä esillä ihmisten asenteissa. Psykologiaa opiskelevina kiinnitimme huomiota juuri siihen, miten tärkeää olisi erotella julkisten väkivaltatekojen syitä niiden pelkistämisen sijaan. Ihmisten asenteet ovat muuttuneet hyvin maahanmuuttovastaisiksi ja usein terrorismi laitetaan liian helposti julkisten päälle karkausten syyksi. Olisi hyvä, että yleinen keskustelu ja asenneilmapiiri julkisista väkivaltateoista muuttuisi terrorismia liikaa korostavasta muita näkökulmia huomioon ottavammaksi. Olipa kyse oikeasta terrorismista tai ei, tärkeää on pohtia sitä, mitkä ovat niitä tekijöitä, joiden takia nämä ihmiset ovat ajautuneet näihin hirvittäviin tekoihin. Myös terroristiksi luokitellun henkilön taustalla on usein paljon muuta kuin aatteellinen ajattelutapa. Ajatukseen tekojen vähentämisessä voisi myös lähteä siitä näkökulmasta, miten näihin tekojen taustalla oleviin tekijöihin voisi yhteiskunnallisella tasolla vaikuttaa.
https://psyjuridica.com/henkilokohtaiset-syyt-ja-amok-tila-voivat-selittaa-turun-vakivaltatekoa/ (blogiteksti)
http://www.thedailyenglishshow.com/show/1410-onism-dormant-baggage-handler-naps-in-cargo-hold-assume/ (kuva)
Blogin kieli sekä siellä käytävä vähäinen keskustelu ovat asiallisia. Tieteellisen vaikutelman tekstistä antavat sanavalinnat, asiakeskeisyys, objektiivisuus, tieteelliset termit ja niiden selittäminen sekä uskottavien lähteiden käyttäminen. Blogijulkaisujen kieli ei ole sidottu tiettyyn tekstilajiin ja kirjoittamistavat riippuvat nimenomaan aihesisällöistä. Jotkut blogitekstit pohjautuvat enemmän asiantuntijoiden omiin kokemuksiin ja joissain julkaisuissa viitataan suoraan yleisiin tutkimustuloksiin. Blogin uskottavuutta lisää tieto asiantuntijoiden saavutuksista ja asemasta omalla alallaan. Blogin taustalla saattaa olla myös ajatus, että yritys käyttää blogia kanavana tuodakseen esille omaa asiantuntevuuttaan.
Blogissa oli mielenkiintoinen julkaisu koskien julkisten väkivaltatekojen taustoja. Helinä Häkkänen-Nyholm korostaa julkaisussaan "Henkilökohtaiset syyt ja amok-juoksutila voivat selittää Turun väkivaltatekoa: malttia terrorismikeskusteluun" sitä, ettei kaikkia tiettyjä kriteerejä täyttäviä väkivaltatekoja tulisi leimata suoraan terrorismiksi. Häkkänen-Nyholm esittää esimerkiksi Turun väkivaltateon taustalla vaikuttavaksi syyksi psykiatrisena tilana kuvatun amok-juoksun.
Blogitekstissä amok-juoksuksi kuvataan harvinaista tilaa, jossa henkilö käyttäytyy hetkellisesti hallitsemattoman väkivaltaisesti johtuen muun muassa menneisyyden vaikeista kokemuksista ja hoitamattomista psyykkisistä sairauksista. Tekstissä kiinnitetään huomiota siihen, mitä väkivaltatekojen leimaaminen terrorismiksi voi aiheuttaa. Käsitteenä terrorismi saa aikaan pelon lietsontaa ja asiaa paisutellaan korostaen uskonnollisia motiiveja unohtaen mahdolliset tekijän henkilökohtaiset syyt. Asiantuntija perustelee Turun väkivaltateon tekijään liittyvää päätelmäänsä useilla tieteellisillä teoksilla liittyen amok-juoksutilaan. Hän ottaa ilmiöön kantaa myös hieman yleisemmällä tasolla huomioiden julkisen keskustelun aiheesta.
Julkaisu täyttää mielestämme hyvän verkkotekstin piirteet, sillä aihe on ajankohtainen sekä kiinnostava ja siihen tuodaan perustellusti uudenlainen asiantuntijan näkökulma. Julkaisussa on käytetty luotettavia lähteitä, mutta lukemista olisi helpottanut lähteiden tarkempi merkitseminen tekstin joukkoon. Valitsimme kyseisen tekstin aiheeksemme, sillä koemme asian olevan tällä hetkellä hyvin puhuttava sekä esillä ihmisten asenteissa. Psykologiaa opiskelevina kiinnitimme huomiota juuri siihen, miten tärkeää olisi erotella julkisten väkivaltatekojen syitä niiden pelkistämisen sijaan. Ihmisten asenteet ovat muuttuneet hyvin maahanmuuttovastaisiksi ja usein terrorismi laitetaan liian helposti julkisten päälle karkausten syyksi. Olisi hyvä, että yleinen keskustelu ja asenneilmapiiri julkisista väkivaltateoista muuttuisi terrorismia liikaa korostavasta muita näkökulmia huomioon ottavammaksi. Olipa kyse oikeasta terrorismista tai ei, tärkeää on pohtia sitä, mitkä ovat niitä tekijöitä, joiden takia nämä ihmiset ovat ajautuneet näihin hirvittäviin tekoihin. Myös terroristiksi luokitellun henkilön taustalla on usein paljon muuta kuin aatteellinen ajattelutapa. Ajatukseen tekojen vähentämisessä voisi myös lähteä siitä näkökulmasta, miten näihin tekojen taustalla oleviin tekijöihin voisi yhteiskunnallisella tasolla vaikuttaa.
https://psyjuridica.com/henkilokohtaiset-syyt-ja-amok-tila-voivat-selittaa-turun-vakivaltatekoa/ (blogiteksti)
http://www.thedailyenglishshow.com/show/1410-onism-dormant-baggage-handler-naps-in-cargo-hold-assume/ (kuva)
Aihe oli kiinnostava. Ehkä vähän liikaa esitelty ja "arvosteltu" alkuperäistä blogia, väitteet kuitenkin perusteltu hyvin. Omaa ääntä olisi voinut käyttää pitkin tekstiä, hyvä että lopusta kuitenkin löytyi.
VastaaPoistaTeksti sopi blogiteksti, huumoria voisi käyttää viihdyttämisen keinona. Kuvia oli vain yksi, mutta se riitti.
Jotkut kappaleet olivat mielestämme liian pitkiä, ne olisi voinut jakaa vaikka kahdeksi. Muuten teksti oli varsin helppolukuista. Pari lausetta jäivät hieman hämäriksi, mutta kieliasu muuten todella hyvä. :)
T: Alina K., Henri H., Maija S.
Kiitos rakentavasta palautteesta! Kritiikki pitkistä kappaleista oli täysin aiheellinen, niitä olisi tosiaan voinut jakaa vielä lyhyemmiksi. Kiitos oivaltavista ideoista!
VastaaPoista