Työkaluja arkeen psyykkisestä valmennuksesta (Ronja R. ja Katja M, Marjaanan ryhmä)

Psykologiliiton sivuilla olevassa asiantuntijablogissa vierailee psykologian eri alojen asiantuntijoita, muun muassa urheilupsykologi, psykoterapeutti ja erikoispsykologi. Aiheet teksteissä ovat ajankohtaisia kirjoitushetkellä, ja kirjoittajat ovat käyttäneet lähteinä esimerkiksi median eri lähteitä. Blogitekstien teemat käsittelevät muun muassa psyykkistä valmennusta, epäonnistumisen kohtaamista ja psykososiaalisen kuormituksen hallintaa poliisityössä. Blogin kohderyhmänä on Psykologiliiton jäsenet ja muut psykologiasta kiinnostuneet henkilöt. Tavoitteena blogiteksteissä on herättää ajatuksia ja pohdintaa ajankohtaisista aiheista.

Asiantuntevuus ja kirjoittajan omat ammatilliset näkemykset tulevat hyvin esiin kirjoittajien blogiteksteissä käyttämässään kielessä. Valitsimme tarkasteltavaksi tekstin Sanoista tekoihin, läsnäolosta liikkeeseen, jonka on kirjoittanut Kalle Partanen. Hän on Taideyliopiston yhteysopintopsykologi, psykoterapeutti sekä Psykologiliiton psyykkisen valmennuksen ammatillisen työryhmän jäsen. Partasen teksti käsittelee psyykkisen valmennuksen merkitystä ja tavoitteita hänen omasta ammatillisesta kokemuksestaan käsin.

(http://maxpixel.freegreatpicture.com/Control-Leave-Mark-Production-Planning-Marker-Hand-516279)

Partanen kirjoittaa, että menestymisen ja hyvinvoinnin avaimet ovat riittävässä palautumisessa. Palautuminen vie sitä enemmän aikaa, mitä haastavampia asioita kohtaa, ja palautuminen on oleellinen osa arkielämää. Partanen kirjoittaa, että valmentajana hän auttaa asiakkaitaan suunnittelemaan arkeaan aloittamalla palautumishetkien kirjaamisesta kalenteriin. Varsinkin näin opiskelijoiden näkökulmasta, psyykkinen valmentautuminen on hyvästä. Liian usein haluamme olla jatkuvasti tuotteliaita emmekä ole herkkiä huomaamaan tarvetta palautumiselle kuormittavien työtehtävien jälkeen. Esimerkiksi kasautuvat tehtävät ja lähellä toisiaan olevat deadlinet voivat tuottaa tunteen siitä, että aikaa palautumiselle ei ole.

Partanen on omassa työssään havainnut, että omaan hyvinvointiin vaikuttavat teot ja asiat on toisinaan vaikea priorisoida. Kun suoriudumme tavoitteistamme heikommin kuin olisimme kuvitelleet, koemme helposti häpeää. Partasen mukaan tästä johtuen koitamme päästä eroon häpeästä itseen kohdistuvan vaativuuden ja ankaruuden avulla, mikä voi äärimmillään johtaa vihaan ja väkivaltaisuuteen. Olemme havainneet, että meidän on helpompaa myötäillä toisten ihmisten pettymyksiä ja häpeää, mutta kun petymme itseemme, olemme huomattavasti ankarampia ja tuomitsevampia. Itselleen on vaikeaa olla myötätuntoinen, koska ajattelemme helposti vastoinkäymisiä kohdatessamme, että ne ovat vaikeita vain meille ja muut selviäisivät niistä vaivattomammin. Vaadimme itseltämme usein paljon ja vertailemme suorituksiamme toisten suorituksiin ilman omien ja toisten taustatekijöiden huomioon ottamista. 

(https://pixabay.com/en/jump-luck-joy-happy-joy-of-life-2157355/)

Omien kokemuksiemme mukaan hyviä palautumisen keinoja ovat muun muassa ystävien tapaaminen, harrastukset ja omasta hyvinvoinnista huolehtiminen. Ystävien ja harrastusten avulla päästään irti arjesta ja stressistä. Oman hyvinvoinnin edistämiseen on hyvä välillä varata aikaa esimerkiksi varmistamalla riittävä uni ja lepo. Partanen muistuttaa, että jokaisella on omat palautumisen keinot. Partasen mukaan psyykkisen valmentajan tehtävänä on opettaa asiakasta yhdistämään itse rutiininomaisesti työ ja muu arkielämä itselle mieluisaksi. Arjen eri alueiden välillä tasapainottelun ei tarvitse olla vaikeaa mutta tarvittaessa siihen on suositeltavaa hakea tukea.

Lukijalle:

http://www.psyli.fi/ajankohtaista/blogi/psykologiliiton_asiantuntijablogi