Tutustuimme
Kauppalehden blogiin ”Viivan alla”. Blogissa kahdeksan PK- yrittäjää kertoo
kokemuksistaan, odotuksistaan, ilonaiheistaan ja huolistaan, sekä ottavat
kantaa yrittäjiä kiinnostaviin ajankohtaisiin aiheisiin. Kahdeksan
mielenkiintoisen kirjoittajan joukosta valitsimme yhden meitä eniten
kiinnostavan henkilön, Kimmo Herrasen. Herranen (KTM) on Administer Oy:n
myynti- ja markkinointijohtaja. Lisäksi hän on julkaissut kasvuyrittäjyydestä
kirjan ”Kuinka rakensin gaselliyrityksen”.
Herranen keskittyy blogikirjoituksissaan johtamisen, myyntityön ja koko yritysmaailman luomiin haasteisiin ja mahdollisuuksiin. Hän lähestyy kyseisiä aiheita elävän elämän esimerkkien
kautta. Herranen peilaa yritysmaailmaa muun muassa lastensa, armeijan ja
arkielämän avulla ja tätä kautta tuo asiat kansantajuisesti ilmi. Juuri tämä on
Herrasen kirjoituksissa parasta. Monelle hankalaselkoiset asiat on selitetty
arkielämän esimerkkien kautta ja näin ne avautuvat lukijalle, taustasta
riippumatta, erittäin hyvin. Aiheet joista Herranen kirjoittaa, eivät
välttämättä ensisilmäykseltä vaikuta kevyiltä, mutta kirjoitustyylillään
Herranen tekee raskaista aiheista helposti lähestyttäviä.
Valitsimme lähempään
tarkasteluun postauksen ”Lapselliset johtavat paremmin”. Tämä oli mielestämme
mielenkiintoisin Herrasen teksteistä. Kyseisessä tekstissä Herranen pohtii
yrityksen ja ennen kaikkea ihmisten johtamista. Hän lähestyy aihetta lastensa
ja heidän johtamisen kautta. Herranen kertoo, että lasten ja organisaation tai
projektin johtamisessa on hyvin paljon samaa, samat peruskeinot toimivat molemmissa.
Ihmiset ovat kuitenkin aina ainutlaatuisia yksilöitä, se mikä toimii toiseen, ei välttämättä motivoi toista lainkaan. Herranen kertoo tästäkin esimerkin omasta elämästään. Yhteen hänen lapsistaan toimii motivaattorina raha, kun taas toiseen positiivinen palaute.
"Myös aikuiset ovat
pohjimmiltaan pikkulapsia ja heidän johtamiseen toimivat samat peruskeinot:
suostuttelu ja lahjominen. Joskus myös uhkailu ja kiristys, harvemmin
kuitenkaan huutaminen." (Herranen 2014)
|
|
|
(https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjdz3bxLDIY54PtiikDnRSbj-XNAWekUVrjdrn9vReDgrsxXX7jBjtkidNvAVfV1QftqWbicndWhooZ6-iSJ8d8G8grtIetl0yPtSgXCuCXa_VITeA0SSqlpO2ZAsu4ueeCzE3QjwZt5VPp/s1600/5808021-1672x25081.jpg 26.11.2014)
"Huuto, uhkailu, kiristys
ja lahjonta" - johtamisen perusperiaatteet
Vaikka meillä ei henkilökohtaisesti ole kokemuksia omien lasten johtamisesta, eikä myöskään johtamisesta työelämäkontekstissa, voimme samaistua Herrasen ajatuksiin. Olemme nimittäin molemmat olleet johtamassa lapsia ja nuoria urheilun parissa ja voimme allekirjoittaa täysin Herrasen mietteet. Jokainen ihminen on ainutlaatuinen yksilö ja jokaiselle tulee löytää se oma tapa tehokkaaseen johtamiseen. Näinpä jäämmekin mielenkiinnolla odottamaan voimmeko vielä allekirjoittaa Herrasen mietteet sitten kun meillä on omaa jälkikasvua ja kenties johtajakokemusta työelämästä.
(http://www.zwemza.com/wp-content/uploads/2014/11/Pushyparent111.jpg 26.11.2014)
|


Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.
VastaaPoistaBlogin kuvat ja väliotsikot olivat huomiota herättäviä, varsinkin aikana jolloin uhkailu, kiristys ja lahjonta nähdään yleensä negatiivisina. Olisikin ollut mielenkiintoista lukea, millaista uhkailua, kiristämistä ja lahjontaa Herranen oikeastaan tarkoittaa. Tuossa esimerkissä motivaattoristahan ei ymmärrykseni mukaan ole varsinaisesti kyse mistään noista, vai määritteleekö Herranen lahjonnaksi tuon rahapalkinnon tai positiivsen palauttteen?
VastaaPoistaBlogin esittely oli selkeä. Tosin ensimmäisessä lauseessa on tosi paljon asiaa ja ainakin minä putosin kärryiltä.
Palautteen antoi Satu
Hyvin rakennettu ja selkeä teksti - ajatuksenne etenevät johdonmukaisesti. Omaa pohdintaa olisi voinut olla kuitenkin hieman enemmän. Olisitte voineet myös viitata Herrasen kirjoituksiin vähän enemmän, jotta lukijakin pääsisi sisälle Herrasen ajatusmaailmaan aiheesta paremmin.
VastaaPoistaMukavan kevyttä lukemista! :) - Salla & Saana
Hyvin rakennettu kokonaisuus, johdattelua, asiasisältöä ja omaa pohdintaa on sopivassa suhteessa. Hyvät kuvavalinnat, jotka ylläpitävät lukijan mielenkiintoa. Kirjoitus on hyvin jäsennelty ja rakenne on selkeä. Kaiken kaikkiaan hyvä blogikirjoitus!
VastaaPoista-Aleksanteri & Teemu