Ei-toivotut ongelmat mittasuhteisiin(Johanna H. ja Alina K., Helin ryhmä)

Jo pitkään tyttölapset ovat olleet epätoivottuja. Jos haet esimerkiksi Googlesta tietoa epätoivotuista tyttölapsista, törmäät useisiin artikkeleihin, joiden mukaan näitä tyttölapsia hylätään tai jopa tapetaan. Tällaisen käytöksen taustalla vaikuttavat kulttuuriset syyt, mutta joskus kyse saattaa olla myös taloudellisesta tilanteesta, jossa lailliseen aborttiin ei yksinkertaisesti ole varaa. Poikalapsia arvostetaan useissa kulttuureissa, esimerkiksi itäaasialaisissa, tyttölapsia enemmän. Pojat ovat suvunjatkajia ja tytöt saatetaan nähdä jopa taloudellisena taakkana. Varsinkin Kiinassa yhden lapsen politiikka aiheutti pitkään sen, ettei tyttölapsia haluttu.

Muutosta havaittavissa

Nykyään asiat ovat onneksi kääntymässä parempaan päin. Kiinan yhden lapsen politiikka on poistettu ja vuonna 2011 Intiassa järjestettiin seremonia, jossa tytöt luopuivat joukolla nimestään ”Ei-toivottu”. Nämä tytöt ottivat uusiksi nimikseen ihailemiensa naisten nimiä, kuten julkimoiden.

Samaan aikaan länsimaissa

Kun toisella puolella maailmaa painitaan edellä mainittujen ongelmien kanssa, täällä Suomessa kauhistellaan, jos joku ei vuonna 2017 ole antanut lapselleen sukupuolineutraalia nimeä. Myös tyttö ja poika ovat nykysuomessa lähestulkoon kirosanoja. Myytinmurtaja -blogin kirjoittaja vertaa blogitekstissään Unelma Sirpa-Leena osuvasti Intian tilannetta siihen, miten länsimaissa saatetaan haukkua huonoksi äidiksi tai isäksi, jos ei vie omaa pikkuistaan tarpeeksi usein harrastuksiin, kuten muskariin. Hän viittaa Helsingin Sanomien uutiseen Intialaistytöt luopuivat joukolla nimestä ”Ei-toivottu” (23.10.2011), jossa kerrotaan edellä mainitusta Intian nimestäluopumisseremoniasta ja toteaa, että siihen verrattuna Suomessa ollaan varmasti onnistuttu hyvän lapsuuden luomisessa. Vanhemmasta ei tee huonoa se, että joskus harrastuksiin vieminen saattaa käydä raskaaksi ja niistä luovutaan tai lapsen matkaevääksi tulee valinneeksi Piltti-purkin itse tehdyn soseutetun ruoan sijaan. " Sillä tuskinpa sentään olet mokannut vanhempana niin pahasti, että olisit nimennyt lapsesi Ei-toivotuksi", Myytinmurtaja -blogin kirjoittaja toteaa.

Onko väärin, että meidän ongelmamme ovat tällä tasolla, kun muualla maailmassa tyttö on saatettu nimetä ”Ei-toivotuksi”? Päinvastoin on hienoa, että meidän kotimaassamme olemme sellaisessa tilanteessa, missä pystymme keskittymään muihin ongelmiin sen sijaan, että joutuisimme taistelemaan kaikille kuuluvista ihmisoikeuksista. Intia on ottanut toiminnallaan askeleen kohti tasa-arvoisempaa yhteiskuntaa. Ensimmäinen askel toimii esimerkkinä ja toivottavasti tulevaisuudessa tämänkaltainen kehitys jatkuu. Samoin me suomalaiset voisimme jättää muiden arvostelun hieman vähemmälle, sillä olemmehan me tytöt ja pojat täällä Suomessa sentään aika hyvässä tilanteessa.