Lempeä ja lämpöä (Annika J. ja Erika L., Marjaanan ryhmä)

Lempeä ja lämpöä

Maaret Kallio on koulutukseltaan sosionomi sekä psyko- ja seksuaaliterapeutti ja hän kirjoittaa Helsingin sanomien alla Lujasti lempeä -blogia. Lisäksi hän on suorittanut useita koulutuksia liittyen muun muassa vuorovaikutukseen, kiintymyssuhteisiin ja parisuhteeseen sekä traumoihin. Hän toimii nykyisin myös itse kouluttajana. Kallion koulutus näkyy selkeästi hänen maailmankatsomuksessaan ja elämänasenteessaan ja tämän myötä myös hänen blogin teksteissä.

Maaret Kallion Lujasti lempeä -blogi tarttuu ajankohtaisiin ja ajatuksia herättäviin aiheisiin. Viime aikoina hän on käsitellyt teksteissään muun muassa täydellisen elämän uuvuttavuutta, hetkeen keskittymistä, rauhoittumisen taitoa sekä traumoista vaikenemisen seurauksia. Hänen pohdinnoissaan näkyy vahvasti hyväksyvä lähestymistapa, joka vetoaa ajankohtaisuuden ohella moneen lukijaan ja päätimmekin tarkastella blogia näistä näkökulmista.

Blogi on kokonaisuudessaan lämminhenkinen ja hyvin lempeään sävyyn kirjoitettu. Tällaisten ”pehmeiden arvojen” korostaminen sopii mielestämme hyvin arjen realististen asioiden käsittelytavaksi, joiksi ovat tässä blogissa usein nousseet ihmisten heikkoudet ja inhimilliset ongelmat. Hän tarkastelee näitä usein sekä positiivisesta että hyväksyvästä näkökulmasta ja tuo niihin jonkinlaista ratkaisua Hänen ratkaisuehdotuksensa liittyvät yleisesti esimerkiksi ajattelutapojen muutoksiin, mikä heijastuu varmasti hänen ratkaisukeskeinen-lähtöisestä psykoterapiakoulutuksestaan.

Mielestämme Kallio kuvasi hyvin yhdessä blogitekstissään sitä, että arki on se osa elämästä, joka on kaikkein ratkaisevinta ja sitä meidän elämä on suurimmaksi osaksi. Tämä ajatusmaailma näkyy blogitekstien taustalla melko selkeästi. On normaalia olla arjen keskellä joskus heikko ja haavoittuvainen, eikä aina tarvitse jaksaa täysillä ja toisaalta jokaisen on hyvä löytää niitä kliseisiä arjen pieniä iloja jaksaakseen.

Blogissa esiintyy lähes jokaisen ihmisen tunne-elämään liittyviä teemoja monipuolisesti. Käsiteltävät asiat ovat sellaisia, jotka herättävät varmasti useassa lukijassa jonkinlaisia tunteita tai ajatuksia. Ne saavat pohtimaan omaa elämää, sille itse asetettuja vaatimuksia ja kriittisyyttä itseään kohtaan. Tällaiset asiat koskevat jossain määrin kaikkia ja ovat siksi helposti samaistuttavissa. Samaistuttavuutta blogiin lisää se, että tekstilajit edustavat melko arkisia artikkeleita, eli niillä ei ole juuri yhteyttä tieteelliseen tekstiin muotonsa vuoksi. Blogin kieli ei ole kovinkaan tieteellistä, vaan helposti luettavaa arkitekstiä. Kallio pohjaa tekstejään jonkun verran myös tutkimuksiin, mutta eniten tekstien pohjana on hänen oma vahva asiantuntijuus ja kokemus. 

Blogin lukijat ammentavat teksteistä varmasti voimavaroja arkeensa ja tekstit saavat lukijat helposti pohtimaan omaa elämää sekä ajatusmaailmaa, mikä näkyy kommentoinnissa. Kommentit koostuvat enimmäkseen lukijoiden omista kokemuksista liittyen kuhunkin aiheeseen. Huomaamme kommenttien perusteella, että tekstit herättävät ajatuksia, tuovat lohtua ja antavat uutta näkökulmaa. Kommentoijat jakavat omia kokemuksiaan ja huomaavat, että eivät ole ongelmiensa kanssa yksin. Kallion aitoa läsnäolon, kuuntelun ja auttamisen taitoa sekä halua kuvaa konkreettisesti se, että hän vastailee lukijoidensa kommentteihin ja elää tavallaan mukana heidän tarinoissaan.

Ajatuksiamme herättää myös Kallion blogin negatiiviseen sävyyn kirjoitetut kommentit. Pohdimme, miksi ihmiset kokevat ärsyttäväksi Kallion hyvin lempeän ja hyväksyvän näkökulman ihmiselämän erilaisiin ongelmiin ja asioihin. Liittyykö se kenties nyky-yhtesikunnan ihanteeseen suorittavasta ja tehokkaasta ihmisestä, jonka ei ole hyväksyttävää näyttää heikkouksiaan tai jaksamattomuuttaan?

Mielenkiintomme herätti yksi Kallion uusimmista teksteistä liittyen stressiin, joka on hyvin ajankohtainen aihe hektisessä ja deadline-täyteisestä elämästämme. ”Stressi on väkevää polttoainetta, jota on käytettävä harkiten” -otsikko (8.11.2017) tiivistää blogitekstin sanoman. Ihmiset ovat nykyisin hyvin tietoisia stressin haittavaikutuksista ja pyrkivät pääsemään siitä eroon. Vinkkejä stressin poistamiseen löytyy niin lehdistä, itsehoito-oppaista kuin sosiaalisesta mediasta ja ajankohtaisohjelmista. Stressillä on kiistämättä haittavaikutuksia sekä henkiselle että fyysiselle hyvinvoinnille, erityisesti sen pitkittyessä ja ihmisen voimavarojen loppuessa. 

Kallio kuitenkin tuo esille sen, että stressin haittavaikutusten painottamisen myötä sen myönteiset ja hyödylliset puolet ovat jääneet piiloon. Stressi nimittäin parhaimmillaan auttaa meitä toimimaan ja toimii positiivisena voimavarana. Sitä ei siis tulisi suoranaisesti pelätä ja vältellä, vaan käyttää ”polttoaineena” taidolla ja ymmärtäen. Tähän liittyy tasapaino arjessa kiireen ja rentoutumisen välillä, jolloin ihmisen voimavarat eivät pääse loppumaan. Me voimme myös itse todeta sen, että stressi on joskus hyvä motivaattori työskentelyn aloittamiseen. Usein koettuamme pientä stressiä tekemisen taustalla, olemme pystyneet suoriutumaan tehokkaasti ja menestyksekkäästi niin pienemmissä kuin suuremmissakin haasteissa. Maaret Kallion muistuttamana pyrimmekin ajattelemaan niin, että ”hyvinvoinnin näkökulmasta ei kannata pyrkiä stressistä eroon, vaan valita sen kohteet tarkoin”.

Lähteet:

https://www.hs.fi/blogi/lujastilempea/art-2000005441049.html (luettu 25.11.2017)

http://www.goodhousekeeping.com/health/wellness/news/a41130/relaxing-music/ (kuva)

https://wordfromthewell.com/2012/07/10/want-to-be-more-productive-put-down-the-coffee-and-relax/ (kuva)