Tieteen verkossa

Avoimen lähdekoodin mahdollisuudet (Antti ja Arttu) 

 

Avoimella lähdekoodilla tarkoitetaan tietokoneohjelmien tuotantotapaa, jossa lähdekoodi on julkinen ja yleisesti saatavilla. Tämä mahdollistaa ohjelmistojen omakätisen muokkauksen omiin tarpeisiinsa sopivaksi, esimerkkinä avoimen lähdekoodin sovelluksesta toimii laajasti käytössä oleva Mozilla Firefox. Sovellusarkkitehti Antti Virtanen esittelee avoimen lähdekoodin yhteiskunnallisia hyötyjä blogitekstissään Avoin lähdekoodi on veronmaksajien etu (https://www.solita.fi/blogit/avoin-lahdekoodi-ja-veronmaksajien-etu/). Tekstissä Virtanen esittää näkemyksensä avoimesta lähdekoodista yrityksen näkökulmasta, ja hänen mielestään lähtökohtaisesti kaiken julkisilla verorahoilla hankitun tulee olla kaikkien käytettävissä. Tällä hän viittaa julkishallinnon ohjelmistoprojekteihin, eli toisin sanoen verorahoilla maksettuihin ohjelmistoihin. Tässä blogikirjoituksessa tarkastelemme Virtasen blogissa esittämiä argumentteja avoimen lähdekoodin puolesta .

Virtanen on luonut pitkän uran Solita Oy:n ohjelmistoarkkitehtina ja firma tunnetaankin uran uurtajana avoimen lähdekoodin käytössä, mikä näkyy myös yrityksen aikaisemmista tuotannoista. Solita Oy on tuottanut lukuisia avoimella lähdekoodilla varustettuja ohjelmistoja julkishallinnon käyttöön.

Blogissaan Virtanen keskittyy lähinnä veronmaksajien intresseihin. Julkishallinnollinen asiakas eroaa merkittävästi tavanomaisista yritysasiakkaista siinä, että julkishallinnollisen asiakkaan etu on myös veronmaksajan etu. Virtanen vetoaa blogissaan kaikkiin lukijoihin veronmaksajina, joiden intresseihin ei kuulu maksaa ylihintaisia julkisia ohjelmistohankintoja veroina, ja toisaalta peräänkuuluttaa avarakatseisuutta ja rohkeutta yhteisistä varoista vastuussa olevilta julkishallinnon ohjelmistohankintojen tekijöiltä.

Virtanen väittää blogissaan julkishallinnon teettämien ohjelmistojen ohjelmistokoodien julkaisemisen parantavan asiakkaan vaatimaa laatua. Hän vetoaa siihen, ettei kukaan halua julkaista ö-luokan koodia avoimesti Internetissä omalla nimellään, vaan julkaistavaan koodin halutaan olevan korkealaatuista. Virtasen mukaan lähdekoodin avoimuus parantaa kansalaisten mahdollisuuksia arvioida ainakin karkeasti julkishallinnon ohjelmistohankinnan hinta-laatusuhdetta.

Toimittajaloukuilla tarkoitetaan tilannetta, jossa ohjelmistohankinnan tehnyt asiakas ei voi vapaasti teetättää muutostöitä hankkimaansa ohjelmistoon kilpailuttamalla eri IT-yrityksiä, vaan asiakas joutuu aina hankkimaan muutokset ohjelmiston alkuperäiseltä tekijältä. Tällöin alkuperäisen ohjelmiston tekijä voi laskuttaa työn tilaajalta korkeaa ylihintaa, koska vapaata kilpailua ei ole. Virtanen väittää blogissaan, että julkinen toteutus estää tehokkaasti tällaisten toimittajaloukkujen syntymistä. Moni julkishallinnon asiakas onkin joutunut kokemaan toimittajaloukkuun jäämisen kovan kohtalon. Esimerkiksi Helsingin ja Vantaan kunnat sekä VR ovat joutuneet maksamaan suuria summia omien ohjelmistojensa muutostöistä niille ulkomaisille suuryhtiöille, jotka ovat yrityskaupoilla hankkineet omistukseensa alunperin ohjelman kehittäneet kotimaiset ohjelmistoyhtiöt (HS 20.4.2015, http://otsokivekas.fi/2013/07/toimittajaloukku-vantaalaisittain/). Virtanen myöntää, ettei avoimuus yksin estä toimittajaloukkujen rakentamista, mutta se tekee niistä julkisia ja mahdollistaa ajoissa reagoimisen.

Virtanen toteaa, ettei ohjelmiston tekijänoikeudet lakkaa julkaistaessa koodia, vaan tekijä voi rajata ohjelmiston käytön ilmaiseksi esimerkiksi vain julkishallinnossa. Virtanen esittelee EU:n julkishallinnolle suunnittelemaa EUPL-lisenssiä yhtenä vaihtoehtona käytön rajaamiseksi. Lisenssin avulla alkuperäisen työn tekijä voi edellyttää julkaisemansa koodin myöhemmiltä muokkaajilta vastaavanlaista reilun pelin henkeä muokatun koodin julkaisemisessa sen loppukäyttäjille.

Virtasen mukaan ohjelmistojen julkaiseminen ei vaaranna julkishallinnolle työskentelevän yrityksen kilpailuetua, sillä julkishallinnon tarpeet ovat aina ainutlaatuiset. Eri asia tietenkin on, jos yritys haluaa taloudellisesti hyötyä toimittajaloukuista, mutta sellaisia yrityksiä kannattaakin välttää. Kuin todisteena väitteelleen Virtanen listaa muutamia Solita Oy:n toteuttamia julkishallinnollisia ohjelmistoja ja projekteja, jotka asiakas on päättänyt julkaista. Virtanen nostaa esiin avoimen lähdekoodin puolesta puhuvana tapausesimerkkinä tieteen tietotekniikan keskuksen CSC:n tekemän opiskelijapalautejärjestelmän, joka syntyi nopeasti ja halvalla toisen julkishallinnon toimijan teettämästä ja julkaisemasta projektista. Lähdekoodin avoimuuden ansiosta ohjelmistoa tarvitseva voi löytää jonkun toisen aiemmin tekemästä ratkaisusta itselleen pohjan omaan käyttöönsä ja kun kyseessä on julkishallinnon hankinta, tämä voi tuoda säästöjä koko yhteiskunnalle.

Virtanen tarkastelee blogissaan julkishallinnollisia ohjelmistohankintoja lähinnä veronmaksajien näkökulmasta, mutta vaikenee joistakin merkittävistä avoimen lähdekoodin asiakkaalle tuottamista lisäeduista. Se nimittäin turvaa ohjelmiston tilaajalle mahdollisuuden tehdä itse tai teetättää muilla ohjelmiston jatkojalostustöitä. Jos jokin toinen taho alkaa käyttää Internetissä julkaistua koodia, voi jatkojalostustyössä löytyä esimerkiksi tietoturva-aukkoja, joiden löytymisestä alkuperäinenkin ohjelmiston tilaaja voi hyötyä.

Blogissaan Virtanen vetoaa lukijoihin veronmaksajina, joiden intresseihin ei kuulu maksaa ylihintaisia julkisia ohjelmistohankintoja veroina. Virtasen blogista voidaan havaita, että avoin lähdekoodi on lähellä Virtasen sydäntä, kenties kansantaloudellisen yhteisen hyvänkin vuoksi. Luultavasti Solita Oy:n arvopohja ja ainakin jollakin tasolla muita avoimempi toiminta toimii yritykselle tehokkaana mainoksena ja asiakasmagneettina, samalla kun IT-alan asiantuntijayritys pyrkii kohti parempaa maailmaa. Tällaisessa eettisessä leipätyössä Virtasella onkin hyvä mahdollisuus puhua avoimen lähdekoodin puolesta, toisin kuin vaikenevilla tai vaiennetuilla virkaveljillään, jotka työskentelevät asiakasloukuista taloudellisesti hyötyvissä ohjelmistoyrityksissä. 

Kuva:

https://pctechmag.com/wp-content/uploads/2013/02/opens.jpg